Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Joka viides etätyöläinen herää vain hetkeä ennen palaveria

AI-kuviteltu kuva.

Elokuussa suomalaiset palaavat runsain joukoin töihin, ja etätyö tarjoaa monelle pehmeän laskun arkeen. Valokuitusen YouGovilla teettämä Suomalaisten Digiarki 2025 -tutkimus paljastaa, että noin viidennes etätyöläisistä herää aamun ensimmäiseen palaveriin viime tingassa, vain 0–15 minuuttia ennen sen alkua.

Varsinkin nuoret arvostavat aamu-uniaan: joka toinen alle 30-vuotias (48 %) heräisi kahdeksalta alkavaan palaveriin enintään varttia aiemmin, ja viisi prosenttia liittyisi linjoille suoraan sängystä.

”Etätyöntekijä rytmittää itse päivänsä. Tunne oman aikataulunsa hallinnasta auttaa työn ja arjen tasapainottelussa, mikä on varmasti monelle erityisen tärkeää loman jälkeen. Työpaikoilla on kuitenkin tärkeää sopia etätyöetiketistä, eli että miten, millä välineillä ja miten paljon juuri meidän firmassamme tehdään etätöitä, jotta työnteosta saadaan kaikkia osapuolia hyödyttävää”, sanoo Valokuitusen toimitusjohtaja Heikki Kaunisto.


Valokuitunen Oy:n toimitusjohtaja Heikki Kaunisto.

Suurin osa etätyöntekijöistä kuitenkin varaa aamuihinsa hyvin aikaa: kolme neljästä herää vähintään varttia ennen palaveria, ja yli puolet ehtivät hoitaa muita asioita ennen työpäivän alkua.

Vuonna 2025 etätyön tekeminen on vähentynyt vuoteen 2023 verrattuna, mutta se on edelleen tärkeä osa monen arkea. Päivittäin etätöitä tekee 14 % (2023: 23 %) ja viikoittain 22 % (2023: 20 %).

Tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät työmatkasta säästyvän ajan useimmiten itseensä – eivät työntekoon. Kaksi viidestä käyttää ajan kotitöihin (43 %) tai rentoutumiseen (40 %), lähes joka kolmas kaupassa käyntiin (30 %), pidempiin uniin (29 %) tai harrastuksiin (27 %). Vain joka kahdeksas pidentää työpäiväänsä (12 %).

”Etätyöläiset käyttävät työmatkoista vapautuvan ajan itseensä ja hyvinvointiinsa, mikä on hyvä asia. Toimivat nettiyhteydet tekevät etätyöstä sujuvaa ja vapauttavat aikaa palautumiseen. Tämä hyödyttää sekä tuottavuutta että kansanterveyttä”, Kaunisto toteaa.

Suomalaiset käyttävät etätyössä säästyneen ajan:

  • Kotitöihin 43 %
  • Rentoutumiseen 40 %
  • Arkiseen asiointiin 30 %
  • Nukkumiseen 29 %
  • Harrastuksiin 27 %
  • Perheen kanssa olemiseen 26 %
  • Työpäivän pidentämiseen 12 %
  • Ystävien tapaamiseen 8 %

Tutkimukseen vastasi 2001 täysi-ikäistä suomalaista 30.5.–4.6.2025. Työelämässä olevista (n=1051) etätöitä ainakin joskus tekee 550 henkilöä.

Stilisointi: Toimitus

Lähde: Valokuitunen Oy

Jaa tämä artikkeli: 

Johtaminen

Kun esihenkilöstä tulee työn pullonkaula, kuka sen huomaa?

Esihenkilön kalenteri voi olla täynnä, tiimi tyytyväinen ja tulokset kunnossa. Silti jokin voi olla pielessä. Mitä jos hyvänä johtamisena pidetty jatkuva tavoitettavuus kertoo myös siitä, että työn päätökset ja vastuut ovat kasautuneet liian harvoille?

Headcountista braincountiin strategisella henkilöstöjohtamisella

Suomen työelämän kehittämisstrategia 2035:n tavoitteena on työelämä, jossa hyvinvointi, osaaminen, jatkuva oppiminen, hyvä johtaminen, monimuotoisuus, tuottavuus ja teknologian hyödyntäminen tukevat toisiaan. Tekoäly nopeuttaa työtä, tietomäärä kasvaa ja teknologia tuo paljon mahdollisuuksia, mutta samalla yhä useampi asia kilpailee ihmisten rajallisesta huomiosta ja kognitiivisesta kapasiteetista, ja meidän on ymmärrettävä, miten aivomme reagoivat jatkuvaan ärsyketulvaan ja muutokseen, jotta voimme rakentaa työelämää, joka on samanaikaisesti tuottava, hyvinvoiva ja kestävä.

Tekoäly etenee nopeammin kuin ihminen muuttuu

Suurin osa asiantuntijoista on jo jonkin aikaa hyödyntänyt tekoälyä omaan työhönsä ja alkanut hahmottaa myös siihen liittyviä haasteita. Seuraava vaihe alkaa, kun yksittäisten asiantuntijoiden kokeiluista siirrytään siihen, että tekoäly integroituu osaksi kaikkien työtä ja muuttaa tapaa toimia.

Kun luvut ja työn arki kertovat eri tarinaa

Johtoryhmässä vastuut näyttävät selkeiltä. Henkilöstön vastauksissa sama asia saa aivan toisenlaisen arvion. Kumpaa pitäisi uskoa? Ennen puolen valitsemista kannattaa kysyä, arvioivatko ihmiset edes samaa asiaa.

Entä ihminen?

Jo vuosia sitten puhuin johtamisesta otsikolla Ihminen johtajana – johtajana ihmiselle. Puhuin ihmisestä johtajan roolin sisällä, vallasta, vastuusta ja myös rakkaudesta.

Mainospuhetta vai mitattavia tuloksia?

Laitoimme pyöräedun testiin ”Työsuhdepyöräetu lisää työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää sairaspoissaoloja” väittävät eduntarjoajat. Onko pyöräetu oikeasti ratkaisu työhyvinvoinnin ongelmiin vai vain markkinointipuhetta?

Arjen kitkat kuriin

Arjen sujuvuus on organisaation elinehto. Johdonmukaisilla muutoksilla työarjen sujuvuutta voidaan parantaa nopeasti ja mitattavasti. Henkilöstö sitoutetaan ihmislähtöisen johtamisen avulla. Kuvittele työpäivä,

Arvojohtajuuden arvostus

Arvopohjainen johtaminen on johtamisen suuntaus, jonka vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja laaja-alaisia. Arvojohtaminen on toimiva keino vaikuttaa organisatoriseen kasvuun ilman, että turvaudutaan