Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Joka toinen suomalainen stressaa töihin paluuta

Lähes 70 % sanoo työkavereiden tapaamisen helpottavan sopeutumista arkeen

Työystävien merkitys suomalaisille on suuri. Työeläkeyhtiö Elon kyselyn mukaan jopa 90 % työikäisistä kokee, että työystävän läsnäolo vähentää stressiä, ja yhtä moni arvioi hyvien suhteiden parantavan työn sujuvuutta.

Lomaltapaluustressiä kokee lähes joka toinen suomalainen (49 %). 67 % sanoo, että työkavereiden tapaaminen helpottaa arkeen sopeutumista loman jälkeen.

”Ei jää epäselväksi, mikä laskee meidän kaikkien stressitasoja. Se on toinen ihminen! Tämä vahvistaa edelleen sitä minkä tiedämme todeksi myös lukuisten tutkimusten kautta: parasta ruokaa työkyvylle on vahva yhteisöllisyyden kokemus ja avoin vuorovaikutus, jossa ihmisillä on aito yhteys toistensa kanssa. Tätä pitää johtamisella vahvistaa”, sanoo Elon työkykyjohtaja
Kati Korhonen-Yrjänheikki.

92 % suomalaisista arvioi, että hyvät suhteet työystävien kanssa parantavat työn sujuvuutta ja yhteistyötä. 82 % kokee, että työystävien kanssa työskentely tehostaa työntekoa. Kolme neljästä (75 %) sanoo työystävien olevan yksi tärkeimmistä syistä tulla toimistolle.

”Me tarvitsemme kipeästi keinoja, joilla sekä hyvinvointia että työn tuottavuutta ja tuloksentekokykyä saadaan kasvatettua. Automaatio ja tekoäly ovat keskeisiä välineitä, mutta ilman ihmisten toimivaa vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista, tuloksellisuutta ei saada ulosmitatuksi. Sosiaalisten suhteiden merkitys on aivan keskeinen. Johtajana keskittyisin entistä enemmän siihen, että työyhteisöissä saatetaan ihmisiä yhteen”, Korhonen-Yrjänheikki korostaa.

Kysely osoittaa myös arvojen muutoksen: nuorille työntekijöille on tärkeämpää, että työkavereiden kesken puhutaan muustakin kuin työasioista. Korhonen-Yrjänheikki kannustaa ymmärtämään ja kysymään erilaisista toiveista työyhteisöä kohtaan.

Lähes kolmella neljästä suomalaisesta (73 %) on työystävä – kollega, jonka kanssa keskustellaan muustakin kuin työstä. Kuitenkin 26 % kertoo, ettei heillä ole yhtään erityisen läheistä työkaveria.

”Meidän pitäisi työpaikalla muistaa olla myös ihmisiä toisillemme. Eli pyydetään lounaalle myös se kollega, joka tuntuu jäävän useasti yksin. Olennaisia ovat ennen kaikkea kasvokkaiset tapaamiset muiden kanssa. Varsinkin nyt, kun palaamme yhdessä lomalta olisi hyvä hetki viettää kahvikoneen äärellä vartin verran pidempää ja kysyä lomakuulumiset myös vähän kaukaisemmalta työkaverilta. Inhimillisyys ja ystävällisyys ovat kaksi asiaa, joita ei voi olla työelämässä liikaa”, hän muistuttaa.

Työystävä-kyselyyn vastasi 1 500 työikäistä suomalaista. Otanta oli kansallisesti edustava ja kysely toteutettiin Bilendi Oy:n kuluttajapaneelissa 16.–23.5.2025.

Kuvat: Pexels
Stilisointi: Toimitus

Lähde: Työeläkeyhtiö Elo

Jaa tämä artikkeli: 

Johtaminen

Suomalaiset toivovat selkeitä ohjeita hybridityöhön

Suomalaiset toimistotyöntekijät suhtautuvat ennakoitua myönteisemmin toimistolle paluuta koskeviin linjauksiin, käy ilmi kiinteistöasiantuntija JLL:n tutkimuksesta. Vastoin yleistä käsitystä suurin osa työntekijöistä ei

Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: elokuu 2025

Työterveyslaitoksen tuore tutkimuskatsaus kokoaa 16 uusinta julkaisua, joissa käsitellään muun muassa työtilojen vaikutusta hyvinvointiin, työurien pidentämistä, mielenterveyden tukemista ja työperäisiä altisteita.

Merja Kauhaselle työelämän kehittämispalkinto

Tunnustus tutkimustyöstä tasa-arvoisen työelämän edistämiseksi Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen on palkittu työelämän kehittämispalkinnolla tunnustuksena pitkäaikaisesta ja vaikuttavasta tutkimustyöstään. Hänen tutkimuksensa

Kun esihenkilöstä tulee työn pullonkaula, kuka sen huomaa?

Esihenkilön kalenteri voi olla täynnä, tiimi tyytyväinen ja tulokset kunnossa. Silti jokin voi olla pielessä. Mitä jos hyvänä johtamisena pidetty jatkuva tavoitettavuus kertoo myös siitä, että työn päätökset ja vastuut ovat kasautuneet liian harvoille?

Headcountista braincountiin strategisella henkilöstöjohtamisella

Suomen työelämän kehittämisstrategia 2035:n tavoitteena on työelämä, jossa hyvinvointi, osaaminen, jatkuva oppiminen, hyvä johtaminen, monimuotoisuus, tuottavuus ja teknologian hyödyntäminen tukevat toisiaan. Tekoäly nopeuttaa työtä, tietomäärä kasvaa ja teknologia tuo paljon mahdollisuuksia, mutta samalla yhä useampi asia kilpailee ihmisten rajallisesta huomiosta ja kognitiivisesta kapasiteetista, ja meidän on ymmärrettävä, miten aivomme reagoivat jatkuvaan ärsyketulvaan ja muutokseen, jotta voimme rakentaa työelämää, joka on samanaikaisesti tuottava, hyvinvoiva ja kestävä.

Tekoäly etenee nopeammin kuin ihminen muuttuu

Suurin osa asiantuntijoista on jo jonkin aikaa hyödyntänyt tekoälyä omaan työhönsä ja alkanut hahmottaa myös siihen liittyviä haasteita. Seuraava vaihe alkaa, kun yksittäisten asiantuntijoiden kokeiluista siirrytään siihen, että tekoäly integroituu osaksi kaikkien työtä ja muuttaa tapaa toimia.

Kun luvut ja työn arki kertovat eri tarinaa

Johtoryhmässä vastuut näyttävät selkeiltä. Henkilöstön vastauksissa sama asia saa aivan toisenlaisen arvion. Kumpaa pitäisi uskoa? Ennen puolen valitsemista kannattaa kysyä, arvioivatko ihmiset edes samaa asiaa.

Entä ihminen?

Jo vuosia sitten puhuin johtamisesta otsikolla Ihminen johtajana – johtajana ihmiselle. Puhuin ihmisestä johtajan roolin sisällä, vallasta, vastuusta ja myös rakkaudesta.