Jatkuvaa oppimista tapahtuu sekä työssä että vapaa-ajalla. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen helpottaa koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitun osaamisen hyödyntämistä.
Ammatillinen identiteetti on jatkuvassa
muutoksessa
Yhteiskunnalliset ja globaalit työelämään heijastuvat muutokset
vaativat sekä työntekijöiltä että organisaatioilta joustavuutta
ja jatkuvaa oppimista. Jatkuva oppiminen mielletään
usein uusien tietojen tai konkreettisten taitojen oppimiseksi.
”Ammatillisen identiteetin ja toimijuuden tarkastelu antaa
jatkuvasta oppimisesta ja työssä oppimisesta laajemman
kuvan. Ihmisen suhde omaan työhön muuttuu työn muuttuessa,
jolloin omaa roolia joudutaan paikantamaan uudelleen”,
sanoo yliopistotutkija ja dosentti Päivi Hökkä.
Hökkä on tarkastellut tutkimustyössään jatkuvaa oppimista,
työssä oppimista, ammatillista identiteettiä sekä työelämän
tunnetaitoja ja emootioita voimavarana. Tällä hetkellä Jyväskylän
yliopistossa yliopistotutkijana työskentelevä Hökkä aloittaa
vuoden 2022 alusta jatkuvan oppimisen tenure track -professorina
Tampereen yliopistossa.
Tampereen yliopistolla täydennyskoulutuksella ja työelämätutkimuksella
on pitkät ja vahvat perinteet. Työelämän ja
yhteiskunnan jatkuvan oppimisen tarpeisiin yliopistossa vastataan
työelämärelevanteilla, aikuiselle oppijalle suunnitelluilla
osaamisen kehittämisen ja oppimisen ratkaisuilla, joita tuottaa
Tampereen yliopiston Tree – Jatkuvan oppimisen palvelut.
Uuden professuurin myötä pureudutaan aiempaa syvällisemmin
koulutuksen ja työelämän rakenteisiin sekä työelämässä
kertyvän oppimisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.
”Oma tulokulmani aihepiiriin lähtee yksilö- ja yhteisötason
identiteetistä ja toimijuudesta. Ihmiset joutuvat tekemään jatkuvasti
päätöksiä ja valintoja työn, työelämän, organisaatioiden
ja yhteiskunnan muuttuessa. Jatkuva oppiminen on tietojen ja
taitojen omaksumisen lisäksi myös työskentelyä yksilöllisen ja
kollektiivisen identiteetin parissa. Ammatillisen identiteetin ylläpitäminen
ja uudistaminen ovat tärkeitä jokaisessa ammatissa
vaadittavia työelämätaitoja nykyään”, Hökkä kuvailee.
Tunnetaidot parantavat vuorovaikutuksen laatua
Jatkuva oppiminen on läsnä niin yksilötasolla kuin yhteisöjen,
organisaatioiden ja yhteiskunnankin tasolla. Identiteetissä ja
toimijuudessa on myös yhteisöllinen puoli, joiden kehittymistä
voidaan tukea johtamisen avulla.
”On tärkeää, että esihenkilöt ymmärtävät ja hyväksyvät
työntekijän ainutlaatuisen henkilöhistorian ja suhteen työhön.
Työntekijöiden toimijuutta tukeva johtaminen on vuorovaikutuksessa
tapahtuva palvelutehtävä, jossa menestymisessä identiteetit
ovat keskiössä”, Hökkä sanoo.
Toimijuutta tukevan johtamisen voi kiteyttää kohtaamiseen,
osallistamiseen ja edistämiseen. Esihenkilön toiminta lähtee
oman identiteetin tiedostamisesta, mikä mahdollistaa muiden
kohtaamisen avoimesti. Tämä luo perustan esihenkilön työntekijöiden
identiteettityön ja ammatillisen kehittymisen tuelle.
”Esihenkilön tehtävä on luoda osallistumista mahdollistavia
tiloja sekä tukea systemaattisesti yksilöllisiä edistymispolkuja.
Epäselvä ammatti-identiteetti estää jatkuvaa oppimista ja voi pahimmillaan johtaa työuupumukseen. Myös tunnetaidot ovat
tärkeitä, sillä tunteita ei voida erottaa työstä”, kertoo Hökkä.
Kun emootiot ja tunnetaidot otetaan osaksi strategiatyötä,
voidaan työyhteisössä käsitellä vaikeitakin asioita. Samalla
luodaan turvallinen ympäristö, jossa työniloa ja intoa ylläpidetään
luontevasti ja jossa voi tapahtua jatkuvaa oppimista
ja ammatillista kehittymistä.
”Työntekijän kokema työtyytyväisyys heijastuu sekä työhyvinvointiin
että työn tuloksellisuuteen”, Hökkä lisää.
”Työntekijän kokema työtyytyväisyys heijastuu sekä työhyvinvointiin että työn tuloksellisuuteen.
Osaamista kehitettävä ennakoivasti
Vuonna 2019 käynnistyneessä opetus- ja kulttuuriministeriön
hallinnoimassa jatkuvan oppimisen uudistuksessa pyritään
kehittämään aikuiskoulutusta ja parantamaan työllisyyttä sekä
löytämään keinoja työssä ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen
tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi.
”Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeää,
sillä jatkuvaa oppimista tapahtuu työssä esimerkiksi mentoroinnin
ja vertaisoppimisen välityksellä, koulutuksissa sekä
vapaa-ajan toiminnoissa. Kun tiedetään, mitä henkilö osaa jo
valmiiksi, voidaan koulutuspanokset kohdentaa paremmin”,
sanoo suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Organisaatiotasolla olemassa olevan osaamisen tunnistaminen
auttaa hyödyntämään työntekijöiden potentiaalia ja
parantaa siten kilpailukykyä. Yksilötasolla osaamisen tunnistaminen
ja tunnustaminen esimerkiksi osaamismerkein voi olla
hyvin motivoivaa ja hyvä keino todentaa osaamisen olevan
ajantasaista.
”Osaamisen tunnistamisen välineiden kehittämiseen on
perustettu työryhmä, joka antaa ensimmäiset ehdotuksensa
vuoden 2022 loppuun mennessä. Osaamismerkit ovat jo käytössä
joillain aloilla”, sanoo Heinivirta.
Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista tuetaan lisäksi
TYÖ2030-projektilla. Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman
tavoitteena on uudistaa työpaikkojen toimintatapoja sekä
auttaa työpaikkoja hyödyntämään teknologiaa ja luomaan
työelämäinnovaatioita.
”Suurten yritysten henkilöstöhallinnossa on usein asiantuntemusta
jo valmiiksi, mutta pienillä yrityksillä resursseja on
vähemmän. Hankkeilla helpotetaankin pienten ja keskisuurten
yritysten mahdollisuuksia saada uraohjauspalveluja”, sanoo
Heinivirta.
Teksti: Merja Maukonen
Kuva: Pexels
