Työelämä kehittyy ja organisaatioiden on kehityttävä sen mukana. Osaajapulan pahentuessa yritysten on nyt uudelleenarvioitava, miten ne voivat päivittää työntekijöidensä osaamista uusia tarpeita vastaaviksi.
Osaajien rekrytointi on vaikeutumassa entisestään. Näin uskoo 80 % Upskilling for the New World of Work (2021) -kyselyraportin pohjoismaalaisista vastaajista. Hult EF:n teettämää raporttia varten haastateltiin yli 1 000 kansainvälisen organisaation koulutus- ja kehitysohjelmista vastaavaa ammattilaista.
”Kilpailu huippuosaajista pakottaa yritykset kääntämään katseensa henkilöstöönsä – ja hyvä niin. Ihmiset janoavat nyt urakehitysmahdollisuuksia, ja moni olisi halukas ottamaan seuraavaan askeleensa talon sisällä. Täydennyskouluttamalla työntekijöitään yritykset voivat tukea ihmisten urahaaveita ja hyötyä samalla itsekin”, toteaa Hult EF:n maajohtaja Laura Häkkinen.
Hult EF Corporate Education on maailman suurin yksityinen koulutusorganisaatio, joka tarjoaa suomalaisille ja kansainvälisille yritysasiakkailleen kielikoulutusohjelmia sekä johdon ja asiantuntijoiden valmennus- ja koulutuspalveluita.
Hybridityöelämä laittoi oppimistarpeet uusiksi
Hult EF:n teettämästä raportista ilmenee, että muuttuva työelämämme asettaa uudenlaisia vaatimuksia mm. yrityskulttuurille ja johtamiselle. Tänä päivänä johtajien on osattava motivoida eri puolilla maata tai maailmaa sijaitsevia tiimejä sekä tukea työntekijöidensä hyvinvointia.
”Työpaikkojen verkostot ovat kutistuneet ja tiedon jakaminen vaikeutunut. Jotta organisaatiot voivat synnyttää innovaatioita myös jatkossa, on niiden panostettava varsinkin pehmeisiin taitoihin”, toteaa Häkkinen.
27 % raportin vastaajista arvioikin, että vähintään puolet organisaation kehitysbudjetista tullaan jatkossa allokoimaan pehmeisiin taitoihin. Bisneskriittisimmiksi taidoiksi nostettiin kommunikaatio- ja johtajuustaidot, joiden lisäksi myös päätöksentekovalmiudet, ongelmanratkaisutaidot ja resilienssi koettiin tärkeiksi.
Laura Häkkinen
Kuva: Daniel Hansson
”Toimimme kumppanina valtaosalle Suomen suurimmista, globaaleista yrityksistä. Johtajuuskoulutuksemme esimerkiksi auttavat eri taustaisia henkilöitä siirtymään esihenkilötehtäviin huomioimalla myös monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta korostavat DEIB-aspektit”, Häkkinen lisää.
Hult EF:n raportti avaa myös kansainvälisiin oppimis- ja kehitysohjelmiin liittyviä haasteita. Organisaatioiden ykkösongelmana on löytää yhtenäisiä ja tasalaatuisia täydennyskoulutusohjelmia, jotka huomioivat maiden väliset kulttuurierot. Häkkinen vahvistaa saman pätevän suomalaisyrityksiin, joissa ohjelmat ovat usein hajautettuja maaorganisaatioiden ja lukuisten palveluntarjoajien kesken.
Täydennyskoulutusohjelmista saatavien hyötyjen maksimoimiseksi yritysten kannattaakin seurata ohjelmien tarvetta ja vaikuttavuutta datan avulla. Myös palveluntarjoajien määrään on syytä kiinnittää huomiota.
”Vielä ei ole liian myöhäistä päivittää oppimis- ja kehityssuunnitelmia nykypäivän tarpeisiin. Aluksi kannattaa kartoittaa nykytilanne osaamisvajeiden tunnistamiseksi. Tarvittaessa mallia voi hakea benchmarkingin tai kumppanien avustuksella. ’Missä haluamme olla viiden vuoden kuluttua?’ on myös tärkeä kysymys. Pääasia on, että aloittaa jostakin”, Häkkinen rohkaisee.
Tutustu kattaviin henkilöstön kehittämiseen liittyviin suosituksiin lataamalla Hult EF:n raportti.
Hult EF Corporate Education auttaa yrityksiä valmistautumaan tulevaisuuden työelämään yksilö, tiimi- ja organisaatiotasolla. Sillä on yhteensä 60 + 60 vuoden kokemus henkilöstön ja liikkeenjohdon kehittämisestä kahden yrityksen, Hult Ashridge Executive Education ja EF Corporate Solutions, kautta.
Teksti: Vanessa Törnblom
