Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Avoimia työpaikkoja vähemmän kuin koronapandemian pahimpina aikoina

Avointen työpaikkojen määrä vähentyi kuluneen vuoden toisella neljänneksellä 38 % vuodentakaiseen verrattuna. Avoimia työpaikkoja oli vähemmän tarjolla erityisesti yksityisellä sektorilla ja rakennusalalla.

Avoimia työpaikkoja oli toisella vuosineljänneksellä 28 900, mikä oli yli kolmanneksen vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vastaavaan aikaan viime vuonna työpaikkoja oli avoinna 47 000. Tiedot kuvaavat kesäkuun ensimmäisen päivän tilannetta ja perustuvat avoimet työpaikat -tilastoon.

”Avoimia työpaikkoja oli poikkeuksellisen vähän kesäkuun alussa. Viimeksi näin matalalla tasolla on oltu vuonna 2016, ja jopa koronapandemian pahimpina aikoina työpaikkoja oli enemmän avoinna kuin nyt”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Matti Lahdenmäki.

”Koronapandemian aikaan avointen työpaikkojen määrä romahti. Sen jälkeen alkuvuonna 2022 avointen työpaikkojen määrä lisääntyi ennätyslukemiin, kunnes määrä lähti jälleen laskuun”, Lahdenmäki jatkaa.

Yksityisellä sektorilla avoimia työpaikkoja oli kuluneen vuoden toisella neljänneksellä 18 800, kun vastaavaan aikaan viime vuonna niitä oli 34 700. Yhteensä avointen työpaikkojen määrä yksityisen sektorin toimipaikoilla vähentyi 46 %.

”Yksityisen sektorin työtilanne herättää huomion, sillä avointen työpaikkojen määrä vähentyi lähes puoleen viime vuodesta. Viimeksi näin vähän avoimia työpaikkoja yksityisten yritysten toimipaikoilla oli vuonna 2015”, Lahdenmäki sanoo.

Rakennusalan avointen työpaikkojen määrä vähentyi eniten

Toimialoista avointen työpaikkojen määrä vähentyi erityisesti rakennusalalla. Toisella vuosineljänneksellä avoimia työpaikkoja rakentamisen toimialalla oli 1 500, kun vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana niitä oli 5 800.

”Rakennusalalla avoimia työpaikkoja on ollut vähän jo noin vuoden ajan. Kesäkuun alussa mitattu tilanne oli kuitenkin poikkeuksellinen. On mentävä kymmenen vuoden taakse vuoteen 2015, että avoimia työpaikkoja rakennusalalla on ollut yhtä vähän kuin nyt," Lahdenmäki kertoo.

Kuvat: Pexels

Lähde: Tilastokeskus

Jaa tämä artikkeli: 

Rekrytointi

Neljä taitoa korostuu rekrytoinnissa tekoälyn muuttaessa työtä

Tekoäly muuttaa asiantuntijatyötä nopeasti, eikä tulevaisuuden tehtävänkuvia ole vielä mahdollista ennustaa tarkasti. Baronan mukaan rekrytoinnissa korostuu tehtäväkohtaisen osaamisen rinnalla yhä enemmän se, miten hakija pystyy toimimaan ja kehittymään muuttuvassa työelämässä.

Kokeneiden osaajien tavoittaminen haastaa rekrytointia

Työnantajien vaikein rekrytointitehtävä on kokeneiden osaajien tavoittaminen. Kansallisen rekrytointitutkimuksen työnantajabrändiraportin mukaan lähes puolet työnantajista pitää yli kymmenen vuoden kokemuksen omaavien osaajien houkuttelua vaikeana. Kuuden ja kymmenen vuoden kokemuksella osuus on runsas kolmannes ja alle viiden vuoden kokemuksella noin joka kymmenes.

Inhimillistä ylivoimaa

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki. HENRY ry:n uusi puheenjohtaja Tomi

Arvojen arvonnousu

Yrityksen oikeat arvot näkyvät usein pienissä mutta paljastavissa arjen yksityiskohdissa rekrytoinnista asiakaspalveluun – mutta missä kurssissa on suomalainen arvojohtaminen tällä hetkellä?

Valitse johtaja viisaasti

Tutkittuun tietoon perustuva rekrytointiprosessi on avain menestykseen Hyvälle johtajalle ei ole yleispäteviä valintakriteerejä, ja johtajana voi menestyä erilaisilla taustoilla. Ulkopuolinen, objektiivinen

HRx 2023 -tapahtuma oli yleisömenestys

Kotimaan johtava vuosittainen HR-alan tapahtuma HRx 2023 järjestettiin maaliskuussa. Tapahtuman teemaksi valittu Kestävä työelämä herätti vilkasta keskustelua osallistujien keskuudessa. Ohjelma tarjosi

Miksi työntekijöiden palkkaus ei suju?

Esitä itsellesi 6 elintärkeää kysymystä Miten työntekijöiden palkkaaminen ja heidän sitouttamisensa onnistuu? Kysymys on yrityksen menestyksen kannalta kriittinen. Organisaatiopsykologi Juho Toivola