Laboren tutkijapolulla väitöskirjaansa valmistellut KTM Sanni Kiviholma väittelee 3. lokakuuta Jyväskylän yliopistossa taloustieteen alaan kuuluvasta väitöskirjastaan. Tutkimus tarkastelee maahanmuuttaneiden asemaa työmarkkinoilla sekä maahanmuuton vaikutuksia työmarkkinoihin. Tulosten mukaan kotoutumistoimenpiteet tukevat työmarkkinoille pääsemistä, ja anonyymit rekrytoinnit palkkaamista. Määräaikaishaastatteluilla ei havaittu työllistymisvaikutusta. Lisäksi tutkimus osoittaa, että saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaisten työntekijöiden määrää poikkeusammateissa.
KTM Sanni Kiviholma tarkastelee väitöstutkimuksensa ensimmäisessä ja toisessa osatutkimuksessa aktiivisen työvoimapolitiikan ja kotoutumistoimenpiteiden vaikutuksia työttömien maahanmuuttaneiden työllisyyteen. Ensimmäinen osatutkimus, kirjallisuuskatsaus, on hyväksytty julkaistavaksi Journal of Economic Surveys -julkaisussa.
”Kotoutumistoimenpiteet, ja erityisesti kielikoulutus, ovat tärkeä osa Suomeen kotoutumista ja työmarkkinoille mukaan pääsyä”, sanoo Sanni Kiviholma.
Kiviholma tarkastelee toisessa osatutkimuksessa määräaikaishaastattelujen vaikutusta työttömien maahanmuuttaneiden työttömyydestä poistumiseen. Tutkimus osoittaa, että maahanmuuttaneet poistuvat kokonaan työvoimasta todennäköisemmin, kun määräaikaishaastatteluita aletaan järjestää useammin. Tutkimuksessa ei havaittu työllistymisvaikutusta. Määräaikaishaastatteluita koskeva artikkeli on julkaistu Economics Letters -julkaisussa.
Anonyymit rekrytoinnit voivat tukea palkkaamista
Kolmannessa osatutkimuksessa Kiviholma tutki Helsingin kaupungin kokeilua, jossa osa rekrytoinneista tehtiin anonyymisti. Anonyymin rekrytoinnin tavoitteena on vähentää rekrytoinnissa mahdollisesti tapahtuvaa syrjintää poistamalla hakemuksista kaikki hakijan henkilökohtaiset tiedot.
”Tutkimus osoittaa, että anonyymilla rekrytoinnilla oli positiivinen vaikutus hakijoiden, joilla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi, palkkaamiseen. Anonyymeihin rekrytointeihin tuli myös enemmän hakemuksia, varsinkin naisilta. Naisten rekrytointitodennäköisyyteen anonymisointi ei kuitenkaan vaikuttanut”, kertoo Kiviholma.
Tutkimus osoittaa, että anonymisoinnin onnistumiselle on tärkeää, että se ei ole rekrytoijille vapaaehtoista.
”Kun rekrytoijat saavat itse päättää tekevänsä rekrytoinnit anonyymisti, rekrytoimaan voivat päätyä sellaiset henkilöt, jotka jo valmiiksi eivät syrji. Tällöin anonymisoinnilla voi olla jopa päinvastainen vaikutus vähemmistöjen palkkaamiseen.”
Saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaisia työntekijöitä poikkeusammateissa
Kiviholman viimeinen, neljäs osatutkimus tarkasteli työvoiman saatavuusharkinnan poikkeusten vaikutuksia työmarkkinoihin. Tutkimuksessa hyödynnettiin ELY-keskusten alueellisia työlupalinjauksia ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja. Tutkimuksen mukaan saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaisten työntekijöiden määrää poikkeusammateissa.
”Suurin osa poikkeusammatteihin tulevista ulkomaalaisista työntekijöistä on jo Suomessa, ja he vain vaihtavat oleskelulupaa. Saatavuusharkinnan poikkeusten vaikutus uuteen maahanmuuttoon ei ole suuri.”
Poikkeuksilla on noin kahden prosentin negatiivinen vaikutus poikkeusammatissa työskentelevien vuosipalkkoihin. Yksilötasolla työssä ennen muutosta olleille vaikutus on noin -4 prosenttia.
”Vaikutukset ovat suurimmat erityisesti palkkajakauman alimmassa neljänneksessä, vanhoille työntekijöille ja palvelualoilla. Tutkimustulosten mukaan palkkajakauman yläpäässä havaittiin positiivisia työllisyysvaikutuksia”, toteaa Kiviholma.
Lähde: Työn ja talouden tutkimus LABORE
