Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Sponsoroitu

Parempi työpäivä toimistossa alkaa kalusteista

Valitse työtilan tarpeisiin sopivat kalusteet, jotka ovat esteettisesti miellyttäviä.

Työympäristön toimivuudella on suora vaikutus työntekijän viihtyvyyteen ja tuottavuuteen. Panostamalla laadukkaisiin toimistokalusteisiin pienennät sairaspoissaolojen riskiä ja luot ympäristön, jossa on hyvä olla ja tehokasta työskennellä.

Kotimaiset sähköpöydät ja ergonomiset työtuolit tukevat miellyttävää ja turvallista työntekoa. Ne yhdistävät käyttömukavuuden ja tyylikkään designin, mahdollistavat optimaalisen työasennon, ehkäisevät tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja ylläpitävät vireyttä.

Toimiva säilytys on yhteydessä stressittömään ja selkeään ympäristöön. Mappikaapit, työpöytälaatikostot ja hyllyköt pitävät tärkeät työvälineet järjestyksessä ja helposti saatavilla.

Rauhallinen ympäristö tekee työstä hallitumpaa. Oma tila helpottaa vaativia tehtäviä ja vähentää ulkoisten ärsykkeiden aiheuttamaa kuormitusta. Pidä lisäksi selkeä raja tauko- ja työtilan välillä.

Viihtyisä taukotila onkin tärkeää palautumisen ja yhteishengen kannalta. Mukavat tuolit ja pöydät luovat viihtyisän hengähdystauon kahvikupin ääressä.

Hyvin valitut toimistokalusteetovat investointi yrityksen tärkeään voimavaraan, työntekijöihin. Ota siis askel kohti parempia ja tehokkaampia työpäiviä ja tutustu Tuppu-Kalusteen laajaan toimistokalusteiden valikoimaan verkkokaupassa tai Kauhajoen myymälässä.

Uusimmat

Talouden piristyessä työpaikan vaihtaminen helpottuu – esihenkilö yhä harvemmalle syy jäädä

Talouden ja työmarkkinoiden piristyminen voi paljastaa monella työpaikalla, onko työyhteisössä johtaminen kunnossa. Baronan viimeisimmän Työelämätutkimuksen mukaan enää 17 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista katsoi esihenkilötyön olevan vetovoimatekijä nykyisessä työssään. Barona jatkaa esihenkilöiden osaamisen kehittämistä uudistetulla, juuri käynnistyneellä Leading for Growth -valmennusohjelmalla.

Kokeneiden osaajien tavoittaminen haastaa rekrytointia

Työnantajien vaikein rekrytointitehtävä on kokeneiden osaajien tavoittaminen. Kansallisen rekrytointitutkimuksen työnantajabrändiraportin mukaan lähes puolet työnantajista pitää yli kymmenen vuoden kokemuksen omaavien osaajien houkuttelua vaikeana. Kuuden ja kymmenen vuoden kokemuksella osuus on runsas kolmannes ja alle viiden vuoden kokemuksella noin joka kymmenes.

Tekoäly muuttaa työtä – pysyykö henkilöstö muutoksen vauhdissa?

LUT-yliopiston professori Mika Ruokonen kysyi HR-viestin numerossa 3/2026 pysyvätkö organisaatiot mukana tekoälyn kehityksessä. Kysymys on äärimmäisen ajankohtainen. Euroopan investointipankin tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että peräti kaksi kolmasosaa suomalaisyrityksistä (66 %) käyttää jo generatiivista tekoälyä, mikä on selvästi enemmän kuin EU:n keskiarvo 37 %.

Talouden piristyessä työpaikan vaihtaminen helpottuu – esihenkilö yhä harvemmalle syy jäädä

Talouden ja työmarkkinoiden piristyminen voi paljastaa monella työpaikalla, onko työyhteisössä johtaminen kunnossa. Baronan viimeisimmän Työelämätutkimuksen mukaan enää 17 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista katsoi esihenkilötyön olevan vetovoimatekijä nykyisessä työssään. Barona jatkaa esihenkilöiden osaamisen kehittämistä uudistetulla, juuri käynnistyneellä Leading for Growth -valmennusohjelmalla.

Kokeneiden osaajien tavoittaminen haastaa rekrytointia

Työnantajien vaikein rekrytointitehtävä on kokeneiden osaajien tavoittaminen. Kansallisen rekrytointitutkimuksen työnantajabrändiraportin mukaan lähes puolet työnantajista pitää yli kymmenen vuoden kokemuksen omaavien osaajien houkuttelua vaikeana. Kuuden ja kymmenen vuoden kokemuksella osuus on runsas kolmannes ja alle viiden vuoden kokemuksella noin joka kymmenes.

Tekoäly muuttaa työtä – pysyykö henkilöstö muutoksen vauhdissa?

LUT-yliopiston professori Mika Ruokonen kysyi HR-viestin numerossa 3/2026 pysyvätkö organisaatiot mukana tekoälyn kehityksessä. Kysymys on äärimmäisen ajankohtainen. Euroopan investointipankin tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että peräti kaksi kolmasosaa suomalaisyrityksistä (66 %) käyttää jo generatiivista tekoälyä, mikä on selvästi enemmän kuin EU:n keskiarvo 37 %.