Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Sponsoroitu

Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY ry juhlisti 35. toimintavuottaan Vanhalla ylioppilastalolla 18.9.2025

Kuva: Fanny Huuskonen

Inspiroivia puheenvuoroja taloudesta ja johtamisesta

HENRY ry vietti 35-vuotisjuhliaan Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla 18.9.2025. Juhlasali täyttyi yhdistyksen perustajista, yhteistyökumppaneista, alan vaikuttajista ja tietysti HENRYläisistä kun hallituksen puheenjohtaja Tomi Välimäki toivotti juhlavieraat tervetulleiksi. Puheenvuorossaan Tomi painotti HR-ammattilaisten vaikuttavuutta niin yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin organisaatioiden johtamisen kehittämisessä. Haaste heitettiin koko HENRYn verkostolle ja jäsenistölle: tule mukaan vaikuttamaan!

Tilaisuus oli todistus HENRY ry:n pitkäjänteisestä työstä henkilöstöjohtamisen kehittämisessä ja osaamisen jakamisessa. Yhdistys on toiminut vuodesta 1990 lähtien verkostona, joka tukee johtajia ja HR-ammattilaisia kehittämään työelämän käytäntöjä. Puheenvuoroissa korostettiin yhteisön roolia ”soihdun kantajana” suomalaisessa henkilöstöjohtamisessa, ja osallistujat iloitsivat mahdollisuudesta olla osa tätä laajaa verkostoa. Ohjelma sisälsi antoisia puheenvuoroja, joissa käsiteltiin niin talouden näkymiä kuin johtajuutta ja oppimista.

Timo Laitinen, yksi HENRYn perustajista ja Valtiokonttorin entinen pääjohtaja muisteli lämmöllä ja huumorilla yhdistyksen alkuaikoja sekä jakoi ajatuksiaan johtajuudesta. Hän korosti erityisesti johtamisen roolia lojaliteetin rakentajana organisaatioissa.

Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen Työ- ja elinkeinoministeriöstä antoi kattavan katsauksen Suomen talouden tilanteeseen. Vaikka viimeisten kahden vuosikymmenen aikana kasvu on ollut heikkoa, niin tulevaisuus on silti edelleen omissa käsissämme. Hän korosti, että kasvu ja talouden nousu edellyttää yritysten omistajilta ja hallituksilta tahtoa, panostuksia osaamiseen sekä rohkeutta ottaa riskejä.

Wakaru Oy:n perustaja Petri Väyrynen nosti esiin oppimisen merkityksen toteamalla, että oppiminen ei ole lisätyötä vaan se on työn tulevaisuus.

Hallitusammattilainen Lauri Ratia, teollisuusneuvos ja kokenut kriisijohtaja, muistutti, että liiketoiminnan suunnan muutos on aina mahdollista. Ratian mukaan ”pelikirja vaihtelee tilanteen mukaan”, ja menestys vaatii saumatonta yhteistyötä omistajien, hallituksen, johdon ja työntekijöiden välillä. Hän nosti keskiöön asiakkaan ja asiakastarpeiden ymmärtämisen, mikä resonoi vahvasti juhlayleisön parissa.

Puheiden lomassa HENRY ry:n kunniajäseneksi kutsuttiin yhdistyksen aiempi, pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja Sara Mäki-Kala, joka on merkittävällä tavalla ollut uudistamassa yhdistyksen toimintaa ja luomassa pohjaa tulevaisuuden työlle.

Toiminnanjohtaja Marita Salon sanoin HENRY ry:n 35-vuotisjuhlat muistuttivat meitä yhteisön merkityksestä: verkostoitumista ja rohkeita visioita tarvitaan kun navigoidaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Aikuiseen ikään päässyt HENRY jatkaa työtään vahvistaen henkilöstöjohtamisen merkitystä ja vaikuttavuutta yhdessä jäsenistönsä ja yhteistyökumppaniensa kanssa.

Teksti: Marita Salo

Uusimmat

Kun esihenkilöstä tulee työn pullonkaula, kuka sen huomaa?

Esihenkilön kalenteri voi olla täynnä, tiimi tyytyväinen ja tulokset kunnossa. Silti jokin voi olla pielessä. Mitä jos hyvänä johtamisena pidetty jatkuva tavoitettavuus kertoo myös siitä, että työn päätökset ja vastuut ovat kasautuneet liian harvoille?

Työhyvinvoinnin suurin harha: vaikutuksia odotetaan liian nopeasti

Työhyvinvointia kehitetään monissa organisaatioissa aidolla halulla, mutta tuloksia odotetaan usein epärealistisen nopeasti. Uusi hanke käynnistetään, esihenkilöitä valmennetaan, henkilöstölle tarjotaan pilotteja ja vuoden kuluttua kysytään, näkyvätkö vaikutukset sairauspoissaoloissa, työhyvinvoinnissa ja KPI-mittareissa. Jos muutosta ei heti havaita, panostus saatetaan tulkita tehottomaksi tai toiminta korvata seuraavalla hankkeella.

Headcountista braincountiin strategisella henkilöstöjohtamisella

Suomen työelämän kehittämisstrategia 2035:n tavoitteena on työelämä, jossa hyvinvointi, osaaminen, jatkuva oppiminen, hyvä johtaminen, monimuotoisuus, tuottavuus ja teknologian hyödyntäminen tukevat toisiaan. Tekoäly nopeuttaa työtä, tietomäärä kasvaa ja teknologia tuo paljon mahdollisuuksia, mutta samalla yhä useampi asia kilpailee ihmisten rajallisesta huomiosta ja kognitiivisesta kapasiteetista, ja meidän on ymmärrettävä, miten aivomme reagoivat jatkuvaan ärsyketulvaan ja muutokseen, jotta voimme rakentaa työelämää, joka on samanaikaisesti tuottava, hyvinvoiva ja kestävä.

Tekoäly HR-järjestelmissä: sujuvampaa arkea ja parempaa päätöksentekoa

Tekoäly muuttaa henkilöstöhallintoa automatisoimalla rutiineja, helpottamalla tiedon löytämistä ja tukemalla päätöksentekoa. Kun hallinnollinen työ vähenee, HR-ammattilaisille jää enemmän aikaa henkilöstön kehittämiseen ja strategiseen suunnitteluun. Hyödyt riippuvat kuitenkin järjestelmän ominaisuuksista, käytettävissä olevan datan laadusta ja siitä, miten ratkaisut otetaan osaksi arkea.

Kun esihenkilöstä tulee työn pullonkaula, kuka sen huomaa?

Esihenkilön kalenteri voi olla täynnä, tiimi tyytyväinen ja tulokset kunnossa. Silti jokin voi olla pielessä. Mitä jos hyvänä johtamisena pidetty jatkuva tavoitettavuus kertoo myös siitä, että työn päätökset ja vastuut ovat kasautuneet liian harvoille?

Työhyvinvoinnin suurin harha: vaikutuksia odotetaan liian nopeasti

Työhyvinvointia kehitetään monissa organisaatioissa aidolla halulla, mutta tuloksia odotetaan usein epärealistisen nopeasti. Uusi hanke käynnistetään, esihenkilöitä valmennetaan, henkilöstölle tarjotaan pilotteja ja vuoden kuluttua kysytään, näkyvätkö vaikutukset sairauspoissaoloissa, työhyvinvoinnissa ja KPI-mittareissa. Jos muutosta ei heti havaita, panostus saatetaan tulkita tehottomaksi tai toiminta korvata seuraavalla hankkeella.

Headcountista braincountiin strategisella henkilöstöjohtamisella

Suomen työelämän kehittämisstrategia 2035:n tavoitteena on työelämä, jossa hyvinvointi, osaaminen, jatkuva oppiminen, hyvä johtaminen, monimuotoisuus, tuottavuus ja teknologian hyödyntäminen tukevat toisiaan. Tekoäly nopeuttaa työtä, tietomäärä kasvaa ja teknologia tuo paljon mahdollisuuksia, mutta samalla yhä useampi asia kilpailee ihmisten rajallisesta huomiosta ja kognitiivisesta kapasiteetista, ja meidän on ymmärrettävä, miten aivomme reagoivat jatkuvaan ärsyketulvaan ja muutokseen, jotta voimme rakentaa työelämää, joka on samanaikaisesti tuottava, hyvinvoiva ja kestävä.

Tekoäly HR-järjestelmissä: sujuvampaa arkea ja parempaa päätöksentekoa

Tekoäly muuttaa henkilöstöhallintoa automatisoimalla rutiineja, helpottamalla tiedon löytämistä ja tukemalla päätöksentekoa. Kun hallinnollinen työ vähenee, HR-ammattilaisille jää enemmän aikaa henkilöstön kehittämiseen ja strategiseen suunnitteluun. Hyödyt riippuvat kuitenkin järjestelmän ominaisuuksista, käytettävissä olevan datan laadusta ja siitä, miten ratkaisut otetaan osaksi arkea.