Rekrytointi

Työpaikkojen Tinder tuo työnantajat ja työtä etsivät yhteen

Organisaatioissa ei aina hahmoteta, millaista osaamista niiltä puuttuu. Piilevä osaamisvaje jää täyttämättä, kun sitä ei pystytä sanoittamaan avoimeksi työpaikkailmoitukseksi. Samaan aikaan toisaalla työttömät työnhakijat etsivät suuntaa uralleen. Kuka toisi nämä kaksi saman pöydän ääreen?

Rekrytointiin tähtäävät koulutukset saattavat uutta osaamista tarvitsevat työnantajat ja työtä etsivät työttömät työnhakijat yhteen. Tavoitteena on työllistää lisäkoulutuksen avulla työttömiä työnhakijoita niin, että rekrytoinnin kustannukset jakaantuvat yritysten ja yhteiskunnan kesken.

Koulutukset tarjoavat työnhakijalle mahdollisuuden työllistyä omalle alalleen tai löytää jotakin aivan uutta. Rekrytointikoulutusten kautta rekrytoidaan yhtä lailla assistentteja kuin toimitusjohtajia niin yrityksiin, yhdistyksiin kuin valtiollekin. Erityisesti pk-yrityksille, joissa rekrytointi on yksin esimiesten vastuulla, rekrytointikoulutukset ovat turvallinen ja kustannustehokas väylä löytää uutta osaamista.

”Kun työnantajan piilevä osaamistarve ja työtä etsivän osaaminen kohtaavat, molemmat voivat voittaa jättipotin”, tietää rekrytointikonsultti Marjo Heijari Rastorilta.

Heijari haastattelee työssään työnhakijoita, jotka hakeutuvat opiskelemaan Rastorin työllistymiseen tähtääviin koulutuksiin. Rastor kartoittaa yhtäällä piilotyöpaikkoja ja toisaalla työnhakijoiden osaamista ja piilevää potentiaalia. Tavoitteena on, että koulutukseen osallistuva työnhakija ja työnantaja solmivat koulutusjakson aikana tai sen jälkeen työsopimuksen.

”Etsimme mätsejä”, Heijari tiivistää Rastorin tehtävän ja viittaa deittisovellukseen, jonka käyttäjät etsivät sopivinta kumppania, matchia, muiden käyttäjien joukosta.

Rekrytointiin tähtäävien koulutusten avulla ei täytetä avoimia työpaikkoja vaan etsitään piilotyöpaikkoja ja niihin tekijöitä.

”Joskus organisaation piilevät tarpeet ovat niin piilossa, ettei niitä osata osastoillakaan pukea sanoiksi. Ne ovat piilossa jopa HR:ltä, ja silloin voidaan tarvita ulkopuolista kumppania. Silloin me voimme auttaa.”

Rekrytointiin tähtäävässä ohjelmassa työnantaja ja työnhakija pääsevät tutustumaan toisiinsa työn merkeissä ennen työsopimuksen solmimista. Työnhakija työskentelee yrityksessä koulutussopimuksella 5-6 kuukauden ajan. Tavoitteena on työllistyminen, mutta koulutussopimus ei sido yritystä rekrytointiin. Virherekrytointien mahdollisuus pienenee, kun hakijalla on paremmat mahdollisuudet perehtyä työn vaatimuksiin ja työyhteisöön. Samalla työnantaja tutustuu hakijaan syvemmin kuin suorahakuprosessin aikana olisi mahdollista. Jos toiveet ja tarpeet kohtaavat, syntyy rekrytointikoulutuksen päätteeksi työsuhde.

Kriisi voi avata uusia ovia
Rekrytointikoulutus on työnhakijalle mahdollisuus päästä sellaiseen työpaikkaan, jota ei olisi omin päin keksinyt hakea. Marjo Heijari on nähnyt näitä tapauksia urallaan paljon.

”Työttömäksi jääminen on yksi elämän suurimpia kriisejä. Sen asian kanssa on aivan yksin. Ei lohduta, vaikka yt:issä olisi irtisanottu tuhansia muitakin ihmisiä”, Heijari tietää. "Me Rastorilla autamme työnhakijaa tuotteistamaan omaa osaamistaan potentiaalista työnantajaa varten".

RekryKoulutukset ovat virallista työvoimakoulutusta ja ne toteutetaan yhteistyössä paikallisten TE-toimistojen kanssa. RekryKoulutus voidaan toteuttaa yhteistyössä usean yrityksen kanssa tai räätälöitynä juuri teidän yrityksenne tarpeisiin.

Lue lisää rekrytointiin tähtäävistä koulutuksista: Rastor.fi

Teksti ja kuva: Liina Hurri

Julkaistu: 03/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.