Hyvinvointi

Epäsäännölliset työajat lisäävät sairauspoissaolojen riskiä ja sydänsairauksien riskitekijöitä

Työterveyslaitoksen tuoreet tutkimukset terveydenhuoltoalalta osoittavat, että epäsäännöllinen vuorotyö on yhteydessä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin kuten verenpainetautiin, veren korkeaan kolesterolipitoisuuteen ja tyypin 2 diabetekseen.

Tiedostaminen on tärkeää

Epäsäännöllinen vuorotyö lisää myös riskiä lyhyisiin 1–3 päivän sairauspoissaoloihin. Sairauspoissaoloriskiä voidaan pienentää välttämällä lyhyitä työvuorovälejä, pitkiä työviikkoja ja yövuoroputkia sekä tekemällä työvuorosuunnittelu yhdessä työntekijöiden kanssa.

"Epäsäännöllisen vuorotyön terveysriskien tiedostaminen on entistä tärkeämpää, koska vuoden 2020 alusta voimaan tuleva uusi työaikalaki sallii epäsäännöllisen vuorotyön laajentamisen", sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.

Laki laajentaa muun muassa yötyön käyttöalaa. Yötyön teettäminen on aiempaa helpompaa vuorotyössä, jaksotyöaloilla ja tilapäisesti tehtävässä yötyössä.

Jaksotyötä tehdään sote-alan lisäksi kaupan alalla sekä kuljetus-, turvallisuus-, vartiointi-, matkailu- ja ravintola-alalla. 2020 alusta jaksotyö laajenee muun muassa sosiaalipalveluihin. Jaksotyötä tehdään 2–6 viikon jaksoissa, ja kussakin jaksossa työtunnit jakautuvat epäsäännöllisesti. Tämä mahdollistaa muun muassa pitkät työrupeamat ja lyhyet työvuorojen välit.

Vuorotyö rasittaa sydäntä

Tuoreessa Kunta-alan henkilöstön seurantatutkimukseen (n=61 942) perustuvassa tutkimuksessa selvitettiin vuorotyön vaikutuksia sydän- ja verensuonitautien riskitekijöihin. Riskitekijöitä ovat muun muassa verenpainetauti, veren kohonnut kolesterolipitoisuus ja tyypin 2 diabetes. Tutkimus tehtiin kaupunkien ja suurien sairaaloiden sote-työntekijöillä. Vuorotyö lisäsi diabetes-, verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden käyttöä kaupunkien sote-henkilöstöllä, muttei sairaaloiden työntekijöillä.

"Tuloksemme viittaavat siihen, että vuorotyö lisää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kaupunkien keski-ikäisillä sote-työntekijöillä. Suurissa sairaaloissa on mahdollisesti helpompaa siirtyä pois vuorotyöstä kuin kaupunkien pienemmissä terveydenhuollon yksiköissä. Näin sairaaloissa voidaan ehkäistä vuorotyön haittoja", arvioi tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.

Vuorotyö lisää riskiä lyhyisiin sairauspoissaoloihin

Toisessa osatutkimuksessa sairaaloiden vuorotyöntekijöillä (n=12 156) havaittiin, että erityisesti yli 40 ja 48 tunnin työviikot, pitkät yövuoroputket ja lyhyet työvuorovälit lisäsivät riskiä 1–3 päivän sairauspoissaoloihin. Toistuvat alle 11 tunnin työvuorovälit lisäävät lyhyiden sairauspoissaolojen lisäksi väsymystä, työn ja muun elämän yhteensovittamisen ongelmia ja tapaturmia.

"Palautumisen ja hyvinvoinnin kannalta tulee huolehtia, ettei työntekijöille kerry liikaa lyhyitä vuorovälejä", tiivistää vanhempi tutkija Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta.

Sairauspoissaolot vähenevät, jos työntekijät voivat vaikuttaa työvuorojen suunnitteluun

Työterveyslaitos on myös tutkinut, miten yhteisöllinen työvuorosuunnittelu vaikuttaa sairauspoissaoloihin.

"Työntekijöiden yhdessä tekemän vuorosuunnittelun aloittaminen vähensi alkavia sairauspoissaoloja 6–10 prosenttia työyksikkötasolla. Se myös selvästi paransi työn ja muun elämän yhteensovittamisen kokemusta", sanoo erityisasiantuntija Jarno Turunen Työterveyslaitoksesta.

"Vaikutusmahdollisuuksilla omaan työhön ja työaikoihin on positiivinen vaikutus työhyvinvointiin. Positiiviset vaikutukset näkyvät paitsi yksilötasolla myös alhaisempina sairauspoissaolokustannuksina yrityksissä", muistuttaa Mikko Härmä.

"Työaikojen merkitys ja uuden työaikalain vaikutusten arviointi kannattaa myös päättäjien pitää mielessä seuraavaa hallitusohjelmaa suunniteltaessa."

Esitetyt tulokset perustuvat laajoihin, Kunta-alan seurantatutkimuksen kysely- ja rekisteriaineistoihin liitettyihin päivittäisiin työaika- ja sairauspoissaolotietoihin. Työaika- ja sairauspoissaolotiedot saatiin hankkeeseen osallistuneiden organisaatioiden käyttämästä Titania® vuorosuunnitteluohjelmistosta vuosilta 2008-2017, yli 150 000 työntekijältä. Tutkimushankkeen (2015-2020) rahoittaa Työsuojelurahasto ja NordForsk.

Teksti: Työterveyslaitos
Kuva: Pixabay

Julkaistu: 05/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.