HR-järjestelmät (palkanmaksu)
Työlaki

Yhdistyykö henkilöstö- ja taloushallinto?

Kirjanpitäjien rooli on muuttumassa vahvasti konsultatiiviseen suuntaan

Jo pitkään on ollut nähtävillä HR:n ja palkkahallinnon sulautumisen merkit. Iso kuva on kuitenkin vielä tätäkin suurempi, kun talous- ja henkilöstöhallintokin seuraa samaa uraa.

Strategisesti katsottuna tämä on päivänselvää - ja jatkossa molempien funktioiden tulisi olla entistäkin vahvempia. Meneekö perinteinen rooli - jossa HR kerjää rahaa, mutta talousjohtaja toppuuttelee - nyt kokonaan uusiksi?

HR:n ja taloushallinnon (johon myös palkkahallinto luonnollisena osana kuuluu) lähentyminen - jopa paikoittainen yhdentyminen - on monessa mielessä ollut vain ajan kysymys. Datan läpinäkyvyys on vain kiihdyttänyt tätä liikettä. Käytännössä asiasta on jo useita esimerkkejä, kun taloushallinnon perinteisetkin toimijat toimivat myös palkka- ja henkilöstöhallinnon parissa vahvassa roolissa.

Taloushallinto nähtiin pitkään "vain" kirjanpitona - lainsäädännön pakottamana tehtävänä, jonka lisäarvoa ei laajemmin ymmärretty. Näin asia on ollut erityisesti pienten toimijoiden kohdalla. Taloushallinnon tehtäväkenttä rajautui tällöin lähinnä perustehtävään eli tietojen rekisteröintitehtävään ja verottajan vaatimuksien täyttämiseen.

Nyttemmin kirjanpitäjien - titteleistä riippumatta - arvostus on alati kasvamassa. Rutiinityöt ovat automaation edistyessä siirtyneet yhä useammin robottien tehtäväksi. Samalla esimerkiksi kehittyneet tekoälyratkaisut suorittavat sellaisia toimintoja ja tehtäviä, joita aikaisemmin piti osin pidempäänkin pohtia ihmisaivoilla.

Kirjanpitäjä onkin konsultti
Kirjanpitäjien rooli on muuttumassa vahvasti konsultatiiviseen suuntaan ja samalla alan arvostus on silminnähtävästi kasvussa. Konsultatiivinen ja analyyttinen asiakkaan auttaminen - olipa se sitten sisäinen tai ulkoinen - muuttavassa toimintaympäristössä sekä yhä monimutkaistuvassa kilpailukentässä vaatii tietenkin vahvaa substanssiosaamista. Tämän lisäksi tarvitaan mm. sellaista liiketoimintaosaamista, jota tulevaisuuden menestys edellyttää. Disruption myllätessä liiketoimintaympäristöjä on helppo nähdä, että ainakin ketteryys on yksi kriittinen ominaisuus.

Tässä viitekehyksessä on selvää, että palkkahallintokaan ei suinkaan ole "vain" palkanlaskentaa tai muuta rutiinityöksi luokiteltavaa. Eikä viimeksi mainittu suinkaan tarkoita, että palkanlaskenta olisi kauttaaltaan rutiinia, vaikka siellä - samoin kuin kirjanpidossa - automaatio erilaisine ratkaisuineen hoitaa jo merkittävän määrän transaktioista ja osin myös analyyttisempia toimia.

Henkilöstöhallinnon tehtäväkenttä nähtiin alun alkaen palkanlaskennasta jokseenkin erillisenä osana. Nykyisin henkilöstö- ja palkkahallinnon kenttä nähdään selkeämmin yhtenä kokonaisuutena. Tämä yhdentymispolku on kulkenut samansuuntaisena jo vuosikymmenen tai kaksi. Tätä on kiihdyttänyt myös toimijoiden merkittävä osaamisen lisääntyminen ja jatkuva kouluttautuminen.

Wanted: talous- ja henkilöstöjohtaja
Seuraava suurempi - ja paikoin selkeästi sumeampi - yhdistymissuunta on talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaisuus. Vaikka organisaatioissa nämä voidaan ja ehkä halutaankin pitää erillisinä rooleina tai jopa funktioina, niin päämäärät nähdään yhä useammin samana. Tämä on osin myös paradoksaalista, jos ajatellaan talousjohtajan ja henkilöstöjohtajan perinteisiä rooleja - toinen istuu kitsaasti kirstun päällä ja toinen anelee rahaa henkilöstön kehittämiseen. Nykyisin näidenkään yhdistäminen ei ole enää tavatonta.

Tämä kehitys on itse asiassa täysin luonnollista tilanteessa, jossa henkilöstön osaamisen varmistaminen nähdään investointina, jonka aikaisempaa välittömämmin ymmärretään lisäävän yrityksen kilpailukykyä ja tulevaisuuden menestyspotentiaalia.

Talous- ja henkilöstöhallinnon rooli yrityksissä onkin yhä tunnustettavammin strategista - vaikka totuuden nimessä se on ollut sitä käytännössä aina. Joka tapauksessa tänään päivänselvänä voidaan pitää sitä, että pidemmän aikavälin tavoitteiden toteuttaminen vaatii aina sekä talous- että henkilöstönäkökulman vahvaa huomioonottamista. Näin ei ole aina ollut.

Talouden hallinnan yhteys yrityksen strategiseen suunnitteluun on välttämätöntä ja täysin kiistatonta. Kun omistajien yhtenä tyypillisenä tavoitteena on yrityksen arvon kasvattaminen, tulee huomioon ottaa lukuisia eri mahdollistajia.

Menot syntyy ennen tuloja - edelleen
Nämä tekijät - kuten osaaminen, teknologia, verkostot sekä näillä aikaansaatavat tehokkaat prosessit - eivät suinkaan ole ilmaisia. Mutta kun nämä tekijät toimivat halutulla tavalla ja pelaavat sujuvasti yhteen, voidaan asiakkaita palvella siten, että ne suosittelevat varauksetta yritystä. Vanha sanonta, jonka mukaan menot syntyvät ennen tuloja, on totisinta totta. Tämän yksinkertaisen tosiasian ymmärtäminen johtaa - jo itsessään - pidemmän aikavälin suunnitteluun, johon talouden hallinta kuuluu erottamattomasti. Kun kurkotetaan vähän pidemmälle, nähdään tarve talous- ja henkilöstöhallinnan saumattomalle yhteispelille.

Olemme tilanteessa, jossa HR:n roolin välttämättömyys juuri strategisessa kontekstissa korostuu. Työn sisällöstä ja merkityksellisyydestä on tullut yksi nykynuorten tärkeimmistä työhön vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi työantajakuvalla ja organisaatiokulttuurilla on olennainen merkitys. Tutkimusten mukaan ns. Z-sukupolvi arvostaakin organisaatiokulttuuria palkkaa enemmän, ja yleisemmin työhön sitoutumiseen vaikuttaa esimerkiksi joustavuus. Organisaatioiden - jossa sukupolvetkin kohtaavat - menestyksen varmistamiseksi henkilöstön erilaiset tarpeet tulee kyetä yhdistämään mielekkäällä tavalla. Haaste - jos sitä sellaiseksi voi kutsua - on yhteinen.

Mutta miten lopulta käy, yhdistyvätkö talous- ja henkilöstöhallinto? - Toimintoina näin ei kenties ole tarvettakaan käydä, mutta isommassa kuvassa kylläkin, kun tavoitteet kerran ovat samat.

Samalla voidaan todeta, että ei rahan käyttökään mullistu, mutta henkilöstöön investoiminen on välttämätöntä, jotta myös taloudelliset pitkän aikavälin tavoitteet (esimerkiksi osakkeen arvonnousun muodossa) toteutuisivat.

Teksti: Kari Alhola
Kuva: Pixabay

Julkaistu: 05/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.