Koulutus
Valmennus

Henkilökohtainen coach on esimiehen ja asiantuntijan pallotteluseinä

Käsi ylös: milloin olet viimeksi haastanut omat työtapasi?

Aina kiire ja tuntuu, että aika kuluu operatiivisista tehtävistä selviytymiseen, vaikka kehittääkin pitäisi. Tuttu tilanne monelle esimies- tai asiantuntijatehtävässä toimivalle. Oma valmentaja voi auttaa löytämään uusia voimavaroja.

Henkilökohtainen valmennus, coaching, on nousemassa tärkeäksi täydennyskoulutuksen muodoksi. Siinä valmentaja herättelee coachattavaa tutustumaan omaan persoonaansa ja työskentelytapoihinsa. Ideana on löytää yhdessä piilevä potentiaali - mahdollisuuksia, vahvuuksia ja voimavaroja - sekä miettiä, miten niitä voi hyödyntää työssä. Coachingin suosio perustuu henkilökohtaisuuteen ja siihen, että se auttaa juurruttamaan uudet asiat arkeen ja sitä kautta koko työyhteisön hyödyksi.

Coachingin ytimessä on arvostava ja kannustava vuorovaikutus, jossa keskitytään valmennettavan tavoitteisiin sekä kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen. Toisaalta coach voi auttaa avaamaan solmuja kriisitilanteessa.

”Henkilökohtaisessa coachauksessa on lupa pysähtyä miettimään omaa tapaa tehdä työtä. Coachina autan havaitsemaan sellaisia asioita omassa työskentelyssä tai ajattelussa, jotka muuten jäisivät kenties huomaamatta”, erityisesti yritysasiakkaita Markkinointi-instituutissa valmentava Päivi Puhakka kertoo.

Kun coach on vieras ihminen oman organisaation ulkopuolelta, keskustelijoiden ei tarvitse miettiä sanojaan tai sitä, mitä esimies mahtaa ajatella. Toisaalta coachingin tavoitteet voidaan määritellä yhdessä esimiehen ja valmennettavan kanssa. Myös yrityksen HR voi olla mukana kirkastamassa keskustelujen tavoitteita.

Coach on myytinmurtaja
Päivi Puhakka on työssään huomannut, että erityisesti vahvuuksien esille nostaminen voi olla coachattavalle hyvin voimaannuttavaa.

”Aina vahvuuksia ei uskalleta edes ajatella, tai niitä ei pidetä minään ja vähätellään. Tätä kautta voi kuitenkin löytää uudenlaisia keinoja hyödyntää omia vahvuuksiaan työssä. Joskus olemme coachauksessa esimerkiksi miettineet, mitä hyötyä jonkin harrastuksen vaatimasta ominaisuudesta voisi olla työelämässä.”

Joskus valmentajana pääsee murtamaan myyttejä, kun valmennettavan käsitys itsestä syvenee.

”Esimerkiksi hoitoalalla työskennellyt voi olla identiteetiltään vahvasti muiden hoitaja. Uudessa roolissaan asiantuntijana tai esimiehenä hän tarvitsee myös jämäkkyyttä ja kykyä delegoida. Tämän ymmärtäminen antaa luvan toimia vanhasta poikkeavalla tavalla ja auttaa näin hyödyntämään omaa potentiaaliaan laajemmin.”

Coach viitoittaa tietä muutostilanteessa
Coachaus on hyvä apu esimerkiksi silloin kun työnkuva muuttuu tai esimies saa tiimiinsä aiempaa enemmän johdettavia. Nurinkurista onkin, että juuri muutoksen hetkellä aikaa tuntuu olevan kaikkein vähiten kouluttautumiseen. Uusi tilanne on kuitenkin hyvä hetki pysähtyä miettimään ja tarkastelemaan tilannetta.

”Tässä ajassa on valtavasti muutoksia, ja muutoksen hetkellä coachaus antaa askelmerkkejä tulevaan. Se auttaa fokusoimaan omaa tekemistä ja laajentamaan ajattelua muutosten keskellä”, Päivi Puhakka sanoo.

Teksti ja kuva: Liina Hurri

Julkaistu: 10/2018

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.