Koulutus
Valmennus

Muuttuva työelämä vaati joustavuutta ja jatkuvaa osaamisen kehittämistä

Työelämän jatkuva murros on tänään osa arkipäivää. Työtehtävät muuttuvat nopeasti ja osaamista pitää jatkuvasti kehittää. Lisäksi kiire ja paine tuntuvat olevan koko ajan läsnä.

”Koulutuksen ja työelämän risteyksessä järjestettävällä korkea-asteen tutkinnonjälkeisellä koulutuksella näyttää olevan erityisen tärkeä merkitys uusilla ja nopeasti kehittyvillä aloilla, joilla ei vielä ole vakiintunutta tietämystä ja koulutusmalleja asiantuntijuuden kehittymisen tueksi”, toteaa Kaisa Hytönen.

Kasvatustieteen tohtori Kaisa Hytönen on tarkastellut STN:n rahoittamassa ja tällä hetkellä käynnissä olevassa tutkimushankkeessa, SWiPE - Fiksu työ alustatalouden aikakaudella -konsortiossa yritysvetoisen ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia vastata muuttuvan työelämän vaatimuksiin. Tällä koulutuksella hän tarkoittaa tässä yrityksen omaa koulutusta, jonka avulla se kouluttaa työntekijöitä omaan tarpeeseensa.

”Tutkimuksemme osoittaa, että parhaimmillaan yritykset pystyvät tarjoamaan joustavia tapoja kouluttaa työntekijöitä ja yksilöille hyvät osaamisvalmiudet kestävän työuran rakentamiseksi”, toteaa Kaisa Hytönen.

Erikoistuneet yritykset tarvitsevat henkilöstölleen myös erikoistunutta ja kohdennettua koulutusta. Esimerkkinä tästä Hytönen mainitsee Kone-hissit. Koska hissiasentajan koulutusta ei ole muualla tarjolla, kouluttaa Kone hissiasentajia omassa Teollisuusoppilaitoksessaan, joka on Opetushallituksen valvonnan alainen ammatillinen erikoisoppilaitos. Oppilaitos kouluttaa sekä uusia hissiasentajia ammattitutkintoon johtavana koulutuksena, että tarjoaa henkilöstölle yrityksen toiminnan vaatimuksia vastaavaa teknistä jatkokoulutusta. Tähän koululutukseen osallistuminen pääasiassa edellyttää sähköalan tutkintoa.

Koulutusta on aina mietittävä olemassa olevien alojen pohjalta ja yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Koko ajan on ennakoitava muutosta ja tulevaisuuden tarpeita. Usein ei alakohtainen koulutus riitä, vaan työntekijöiltä vaaditaan nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa joustavuutta ja valmiutta soveltaa uutta osaamista työtehtäviin. Tietopohjaisten opintojen ja työtä tehden tapahtuvan oppimisen yhteen kietoutuminen tuntuukin usein parhaalta tavalta oppia.

”Koulutuksen ja työelämän risteyksessä järjestettävällä korkea-asteen tutkinnonjälkeisellä koulutuksella näyttää olevan erityisen tärkeä merkitys uusilla ja nopeasti kehittyvillä aloilla, joilla ei vielä ole vakiintunutta tietämystä ja koulutusmalleja asiantuntijuuden kehittymisen tueksi”, toteaa Kaisa Hytönen.

Hytösen korkea-asteen tutkinnonjälkeistä koulutusta käsitelleessä väitöskirjatutkimuksessa todettiin, että niin sanottu kahden ohjaajan malli, jossa tarjotaan osallistujalle asiantunteva ohjaaja sekä yliopistosta että työelämästä, on onnistuessaan tehokas keino tukea uuden tietämyksen syntymistä sekä uusien tietojen ja taitojen oppimista. Parhaimmillaan kahden ohjaajan käyttöön perustuva malli auttaa osallistujia yhdistelemään erilaisista tietokulttuureista tulevaa tietoa ja käytänteitä ja näin luomaan huippuosaamista ja uusia innovaatioita.

”Tämähän alkaa muistuttaa oppisopimuskoulutusta, joka on ollut osa ammatillisten oppilaitosten konseptia jo kauan. Totta on, että teoriaa käytäntöä on osattava yhdistää työelämässä aina, joten on erinomaista, jos se yhdistetään opintoihin kaikilla tasoilla. Ammatillisen koulutuksen reformi on vähentänyt lähiopetusta ja siirtänyt oppimisen enemmän työpaikoille. Tällöin työpaikkaohjaajan rooli korostuu. Oppilaitoksen ja työpaikkaohjaajien yhteistyön merkitys kasvaa ja sitä onkin syytä tiivistää ja kehittää.”

Työelämävalmiuksia etsitäänkin nyt jopa peruskoulussa. Ruusuvuoren peruskoulun oppilaat Vantaalla käyvät jo työssä oppimassa omien kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti. He ovat mukana hankkeessa ”Joustavasti peruskoulusta ammattiin”. Hanke on jo selkiyttänyt monen nuoren omia valmiuksia tulevaa uravalintaa ajatellen sekä tietoutta työelämän vaatimuksista. Joillekin voi käydä niin, että mielessä ollut ala ei tunnukaan sopivalta tai hyvässä lykyssä työssäoppimisjakso osuu juuri nappiin ja alaan kouluttautumisesta tulee tavoite. Näin voidaan ehkä jossain määrin vaikuttaa nuorisotyöttämyyteen ja väliin putoajiin, jotka eivät löydä peruskoulun jälkeen elämälleen suuntaa.

Uusia ammatteja syntyy nyt kaiken aikaa, eikä kukaan osaa ennustaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Vaikka robotit osaavat aina enemmän ja voivat hoitaa monia, niille opetettuja tehtäviä sutjakkaasti ja oikein, eivät ne oletettavasti ja toivottavasti voi kokonaan korvata ihmisiä. Ihmisiä tullaan edelleen tarvitsemaan siellä, missä tarvitaan luovaa ongelmanratkaisukykyä sekä kriittistä ajattelua järkevää toimintaa ohjaamaan. Myös ammatit, joissa tarvitaan sosiaalista älykkyyttä ja empatiaa sekä ryhmässä toimimista pysynevät ihmistyönä.

Vielä tänään ihmisiä tarvitsevista töistä, siirtynee osa tulevaisuudessa enenevässä määrin roboteille, automaation ja algoritmien hoidettavaksi. Nyt tekevät ihmiset 71% työstä ja vuonna 2025 enää 48 % arvioi World Economic Forum.

Automaatio hoitaa jo nyt pitkälti valmistuksen. Myös taloushallintoa on paljon automatisoitu. Suuri osa asiakkaista on oppinut itsepalvelun verkon kautta. Palveluja ja prosesseja voidaan kuitenkin vielä paljon parantaa. Siihen tarvitaan palvelumuotoilua ja osaavia ihmisiä, jotka osaavat sovittaa uudet palvelut, prosessit ja teknologian yhteen.

Energiatehokkuusala on hyvä esimerkki nopeasti kehittyvästä alasta, joka sijoittuu useiden ammattialojen risteyskohtaan ja jolla ei vielä ole vakiintunutta koulutusta. Moneen ongelmaan ei myöskään löydy yksinkertaista ja valmista ratkaisua, vaan ongelmat ovat monimutkaisia ja niiden ratkaiseminen vaatii eri alojen tietämyksen yhdistämistä ja käytännön osaamisen sekä tieteellisen tiedon yhteen saattamista.

Koulutusta on aina mietittävä olemassa olevien alojen pohjalta ja yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Koko ajan on ennakoitava muutosta ja tulevaisuuden tarpeita. Usein ei alakohtainen koulutus riitä, vaan työntekijöiltä vaaditaan nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa joustavuutta ja valmiutta soveltaa työtehtäviin uutta osaamista.

Myös Suomen hallituksen tasolla on työelämän muutostarpeeseen jo reagoitu. Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille on myönnetty rahoitusta parin vuoden osaamiskokonaisuuksiin sellaisille aloille, joilla on jo nyt ja ennakoidaan tulevaisuudessa olevan pulaa osaajista. Näitä ovat erityisesti digitalisaation, automaatioon ja robotiikkaan sekä tekoälyyn liittyvät parin vuoden täsmäkoulutukset, jotka on sovittu yhteistyössä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Teksti: Kaisu Venho
Kuvat: Pixabay / Turun yliopisto

Julkaistu: 10/2018

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.