Työaika
Työlaki

KOLUMNI

Kohti uutta työaikalakia - uusi laki on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020

Vastaako lakiesitys todellista tarvetta?

Timo Jarmas

HR-viestin numerossa 1/2016 kirjoitin, että esimerkiksi digitalisaatio on muokannut työajan käsitettä niin, ettei työaikalaki vuodelta 1996 enää vastaa nykytarpeita. Muutostarpeeseen on vastattu ja hallituksen esitys uudeksi työaikalaiksi (HE 158/2018) on annettu 27.9.2018. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020, mutta vastaako lakiesitys todellista tarvetta? Esitystä on kritisoitu sekä työnantajien että ammattiliittojen toimesta, mutta esimerkiksi paikallisen sopimisen laajentamiseen ollaan oltu tyytyväisiä.

Hallituksen esityksessä mainitut elinkeinorakenteen muutokset, yritysten muuttuneet toimintaympäristöt ja uudet työn tekemisen tavat vaativat sääntelyä, joka huomioi työelämän moninaisuuden. Ajasta ja paikasta riippumatta tehtävän työn tarve on lisääntynyt, minkä lisäksi työpaikoilla on tunnistettu etätyöskentelyn edut. Tämä vaatii uusia työaikamalleja ja teknologisen kehityksen hyödyntämistä työn järjestelyissä.

Esityksessä on todettu, että yhä useammin työnantajan johto ja valvonta eivät kohdistu niinkään työhön käytettyyn aikaan, vaan saavutettuihin tuloksiin. Työ voidaan suorittaa työntekijän valitsemassa työpaikassa ja työntekijän itsensä päättämänä ajankohtana. Uudella työaikalailla pyritään turvaamaan myös tällaisissa työ- ja virkasuhteissa työskentelevien asianmukainen työaikasuojelu

Toisaalta lailla pyritään laajentamaan työpaikkakohtaisia mahdollisuuksia työajoista sopimiseen, jolloin työajan suunnittelussa voidaan huomioida sekä työnantajan että henkilöstön työaikatarpeet ja tukea työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Lisäksi keskiössä ovat terveys- ja turvallisuusnäkökohtien huomiointi sekä yritysten kannalta tarkoituksenmukaisten työaikajärjestelyjen mahdollistaminen.

Työaikalain laajaan soveltamisalaan kuuluvat lähtökohtaisesti kaikki työ- ja virkasuhteet, myös etätyö. Soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät vain palkansaajat, jotka voivat itsenäisesti päättää työajastaan ja siten huolehtia itse työaikasuojelustaan. Laajan soveltamisalan vastapainona lain sanotaan tarjoavan entistä laajempia joustomahdollisuuksia muun muassa liukuvan työajan käytöllä, tilapäisen yötyön sallimisella, työaikapankilla sekä joustotyöaikamallilla.

Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmää, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa. Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen helpottuisi esimerkiksi pidempiaikaisia vapaita kerryttämällä. Lakisääteisen työaikapankin käyttöönotto on mahdollista kaikilla työpaikoilla riippumatta siitä, onko sovellettavassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä. Työaikapankin käyttöönotto edellyttää työntekijän suostumusta, eli työnantaja ei voi yksipuolisesti velvoittaa ylityötuntien tekemiseen liukuman puitteissa.

Joustotyöaikajärjestelyn sanotaan sopivan tehtäviin, joissa työajan sijoittelua tärkeämpää ovat työn tavoitteet ja kokonaisaikataulu. Joustotyöaikaa noudatettaessa työntekijä päättää itse työajastaan sekä työntekopaikastaan. Työnantaja puolestaan määrittelisi tehtävät, niitä koskevat tavoitteet sekä kokonaisaikataulun. Joustotyöaika on ennen kaikkea työnantajan ja työntekijän väliseen luottamukseen perustuva työaikajärjestely. Joustotyöajasta voidaan sopia, kun vähintään puolet työajasta olisi sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voisi itsenäisesti päättää.

Teksti: Timo Jarmas
Asianajaja, varatuomari, osakas
Eversheds asianajotoimisto Oy

Timo Jarmas on erikoistunut työoikeuteen ja riitojen ratkaisuun. Hän toimii Eversheds Asianajotoimiston työoikeusryhmän vetäjänä. Timolla on pitkä kokemus työ- ja virkamiesoikeudellisista prosesseista yleisissä tuomioistuimissa ja hallinto-oikeuksissa. Hänen asiantuntemuksensa kattaa yritystoiminnan uudelleenjärjestelyihin, yhteistoimintamenettelyyn, johtaja- ja työsopimuksiin sekä työehtosopimusten soveltamiseen ja vaihtamiseen liittyvät kysymykset. Hän neuvoo kotimaisia ja kansainvälisiä asiakkaita vaativissa työoikeudellisissa kysymyksissä. Timo pitää koulutuksia, luentoja ja seminaariesityksiä työoikeudesta.

Julkaistu: 10/2018

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.