Johtaminen

Tiimi eka, tiimi vika!

Salibandylegenda Tero Tiitu tietää, mikä tekee huippujoukkueen urheilussa ja bisneksessä

Tero Tiitun viime vuonna ilmestynyt diplomityö 'Suomalainen tiimityö joukkuehuippu-urheilussa ja mitä voimakkaan keskinäisen riippuvuuden tiimit voisivat siitä työelämässä oppia' herätti mediassa ansaittua mielenkiintoa

Jo aika pian kauden startattua Tiitu huomasi olevansa pysäyttämätön - ja halusi ottaa siitä kaiken irti. Kun vastaan tuli vähän vaatimattomampi joukkue, Tiitu päätti muitta mutkitta tehdä neljä maalia.

Miten kävi? - Puskemiseksihan se meni, Tiitu nauraa nyt, muistellessaan ennätyskauden (2005-2006) tapahtumia. Kun Tiitu irrotti itsensä sovitusta joukkueen pelitavasta ja alkoi pelaamaan henkilökohtaisen gloorian vuoksi, hän samalla heikensi joukkuetta ja itseään.

”Silloin piti ajatella, että kumpi on tärkeämpää, oma vai tiimin päämäärä.” Lopulta Tiitu tajusi, että omakin suoritus maksimoituu palvelemalla ensisijaisesti joukkueen etua.

Snaipperi jatkoajalla
Nyt Tiitu on 36-vuotias liikkeenjohdon konsultti August Associates Oy:ssä - mutta lopullista ilmoitusta urheilu-uran lopettamisesta hän ei ole vielä antanut. ”Toistaiseksi viimeinen huipputason matsini oli Salibandyliigan Superfinaali 2017”, hän kuittaa.

Joka tapauksessa Tiitu on pedannut suurta loikkaa urheilumaailmasta bisnesympyröihin jo pitkään - ja on mm. suosittu luennoitsija, kouluttaja sekä tuttu YLE1:n Aamu-tv:n Jälkihiki-ohjelmasta.

Urheilu-uran aikana Tiitu myös paukutti kasaan kaksi tutkintoa Aalto-yliopistosta: salibandysankari on kauppatieteiden maisteri ja diplomi-insinööri.

”Esimerkiksi pelimatkoilla olin usein oranssit Peltorit korvilla ja kirja kourassa - jopa siinä määrin, että siitä tuli joukkueessa yleinen läppä”, hän nauraa.

Keskinäisen riippuvuuden voima
Vaivannäkö kannatti. Viime vuonna ilmestynyt diplomityö ’Suomalainen tiimityö joukkuehuippu-urheilussa ja mitä voimakkaan keskinäisen riippuvuuden tiimit voisivat siitä työelämässä oppia’ herätti mediassa ansaittua mielenkiintoa - urheilun ja tiimien dynamiikkaa läpivalaisi nyt ”sisäpiiriläinen”, jolla on analyyttinen mielenlaatu ja kyky tehdä oivalluksia.

Tiitun työ sai alkukipinänsä havainnosta: pieni Suomi oli ryhtynyt pärjäämään odotettua paremmin useammassakin lajissa. Tiitu keräsi listan: joukkuevoimistelu, jääkiekko, koripallo, lentopallo, muodostelmaluistelu ja salibandy vaikuttivat kaikki lajeilta, joissa Suomi menestyi kokoaan isommin. Lajeista neljä oli miesten, kaksi naisten.

Yhtäläisyyskin löytyi pian: kaikki kuusi ovat korkean keskinäisen riippuvuuden lajeja. Tämä taas tarkoittaa sitä, että kaikki joukkueen jäsenet ovat koko ajan voimakkaasti sidoksissa siihen, mitä joukkuetoveri tekee - tai jättää tekemättä.

Menestysreseptin jäljillä
Tiitu keräsi haastatteluaineistoa kahdeltatoista eturivin valmentajalta kyseisissä lajeissa. Lisäksi hän täydensi haastatteluista saatuja löydöksiä konkreettisilla omakohtaisilla kokemuksilla uran varrelta. Tiitu sai selville, että tiimityö on luonut joukkueille merkittävää kilpailuetua ja listasi viisi yhteistä ja toisiinsa liittyvää tiimityön menestystekijää.

”Ensinnäkin suomalaisilla perusarvoilla on ollut voimakas vaikutus siihen sävyyn, jolla tiimityötä tehdään. Se ei sinänsä ole mikään tiimin ’oma tuote’, se vain on selkäytimessämme”, Tiitu kuvailee.

”Toiseksi, ihmisillä näissä joukkueissa on ollut yhteisiä luonteenpiirteitä, jotka kuvastavat ennen kaikkea halua auttaa ja asettaa joukkue etusijalle kaikissa tilanteissa. Kolmanneksi, joukkueet ovat kyenneet luomaan poikkeuksellisen kunnioituksen ja luottamuksen ilmapiirin, mikä on auttanut joukkueen yksittäisiä jäseniä ei ainoastaan realisoimaan potentiaalinsa vaan myös kanavoimaan tämän potentiaalin joukkueen käyttöön.”

”Neljänneksi - hyödyntäen perusteellista dialogia ja osallistavaa päätöksentekoa - joukkueet ovat saavuttaneet vankan yhteisen ymmärryksen sekä laadukkaita ja sitouttavia päätöksiä. Viidenneksi, joukkueet ovat käyttäneet monia päivittäisiä rutiineja ja rituaaleja vaikuttaakseen kohottavasti tapaan, jolla jäsenet ovat olleet vuorovaikutuksessa keskenään sekä kohdelleet toisiaan”, listaa Tiitu. Sama jutiksi: Rispekt!

Omissa nahoissa
Omalla peliurallaan Tiitu on nähnyt, miten joukkueiden ilmapiiri rakentuu ja performanssitaso nostetaan piikkiin. ”Minulle menestys on ennemmin oman potentiaalin maksimaalista realisoimista kuin tietyn numeerisen lopputuloksen saavuttamista”, hän pohtii.

Menestyvä joukkue on myös sellainen, jossa jokainen saa olla oma itsensä. ”Tämä tarkoittaa psykologista turvallisuutta eli mahdollisuutta ottaa henkilökohtainen käsijarru pois päältä”, Tiitu toteaa.

”Ihmiset ovat kaikki erilaisia ja epätäydellisiä, mutta kun ilmapiiri on kunnossa, on mahdollista karistaa epävarmuudet ja kukoistaa”, hän uskoo.

Aina joukkueen hitsautumiseen ei edes tarvita valtavasti aikaa. Tiitu itse katsoo pelanneensa uransa parhaat pelit maajoukkueessa, vaikka yhteisiä joukkuepäiviä on rajoitetusti ja pelaajien yhdessäoloaika muutenkin kortilla.

”Maajoukkueessa se hyvä ilmapiiri on rakennettava nopeasti. Valmius yhteistyöhön on oltava heti”, Tiitu toteaa. ”Joukkueessa voi ja tuleekin olla mitä erilaisimpia persoonia, jotka saavat olla juuri sellaisia kuin ovat, kunhan yhteisesti sovittuja toimintatapoja noudatetaan.”

Pitkäjänteistä tekemistä
Tiitun tutkimuksessa löytyi mainitun viiden menestystekijän lisäksi vinkkejä myös esimerkiksi siihen, kuinka lyhemmällä aikavälillä menestyksekkääseen joukkueeseen voitaisiin luoda pidemmän aikavälin menestyksen kulttuuria.

”Tämä tapahtuu pitämällä joukkueen kokoonpano verraten muuttumattomana, kykenemällä näkemään konkreettisten tulosten taakse sekä nauttimalla ensisijaisesti päivittäisestä työstä joukkueen ihmisten kanssa”, Tiitu summaa.

Urheiluhullut suomalaiset ovat aina valmiita kuulemaan miten lätkävalmentaja vei alisuorittavan tiimin finaaliin - ja urheilun lainalaisuuksia poimitaan kernaasti bisnespuolelle, koska ne ovat helppoja ymmärtää ja innostavat joukkoja. Mutta totta on sekin, että menestyvien tiimien dynamiikka on pitkälti samankaltaista - oli kyseessä sitten pörssiyhtiön johtoryhmä, NBA-mestarijoukkue tai Navy Seals -iskujoukko.

Tiitun tutkimuksessa huomautetaan, että niin joukkueurheilu kuin yhä useammassa tapauksessa työelämäkin on korostetun ”ihmis-intensiivistä” - ja kummassakin johto (valmentaja tai toimari) yrittää orkestroida lihaa ja verta olevien inhimillisten resurssiensa käyttöä parhaalla mahdollisella tavalla. Kun joukkueesta tulee oman näköisensä entiteetti, se myös toimii ja etenee omavoimaisesti, ja johto voi tyytyväisenä myhäillen ottaa pari askelta kulissien suuntaan.

Pomoista eroon?
Esimerkiksi koripallovalmentaja Henrik Dettmannin valmentamistyyli on mennyt koko ajan anti-autoritaarisempaan suuntaan - Dettmannin mukaan koripallo on ”pelaajien peli”. Yrityspuolella ainakin Supercellin ja Vincitin toimitusjohtajat ovat avoimesti kertoneet pyrkimyksistään tehdä itsensä mahdollisemman tarpeettomiksi.

Tiitun mukaan johtaja/valmentaja ei ehkä vielä ole turha, mutta nämä perinteiset roolit ovat hienosti uusiutumassa. ”Valmennuksen ytimessä on ihmisen kokonaisvaltainen kehittäminen. Kyseessä on auttamis- ja oivalluttamistehtävä”, hän pohtii.

Tiimeissä on tietenkin myös erilaisia rooleja. Kovin tuloksentekijä tai maalintekijä saa eniten suitsutusta osakseen, mutta onko se välttämättä huono asia? - Tiitun mukaan on tärkeää organisoida tiimityö niin, että jokaisen taitoja hyödynnetään optimaalisella tavalla samalla kun jokainen kokee oman roolinsa merkitykselliseksi.

”Tähdet nousevat aina esiin, mutta muillakin on rooli, joka tunnustetaan - etenkin joukkueen sisällä.” Tiitun omissa joukkueissa on aina arvostettu ”duunariosastoa”, joka ei ehkä juhlinut maaleilla, mutta ei koskaan epäröinyt laittaa ”kroppaa peliin” joukkueen puolesta.

”Sellaisia pelaajia, kuten myös joukkueen eteen kulisseissa raatavia huoltajia, on menestyneissä joukkueissani kunnioitettu kovasti.” Tiitu myös allekirjoittaa vanhan sporttimaksimin, jonka mukaan kannattaa aina ottaa ennemmin hyvä tiimipelaaja kuin lahjakkaampi, ei-tiimipelaaja.

Volyymit kaakkoon!
Entä Tiitu itse? - Yksi hänen mieliteeseistään on ”Urheilu on elämää volyymi täysillä” - saako konsultinhommista samanlaisia kicksejä kuin sporttiareenoilta?

”Sitähän tässä nyt selvitetään”, mies virnistää

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Esa Ahdevaara / GSS Lucky-Design

Julkaistu: 10/2018