Hyvinvointi
Valmennus

Yksilöllinen terveysvalmennus tukee työkykyä

Tutkimustietoon pohjautuvan yksilövalmennuksen tavoitteena ovat pysyvät muutokset

Yritysten y-tunnusten takaa löytyy joukko taustoiltaan, tarpeiltaan ja toiveiltaan hyvin uniikkeja yksilöitä. Jokaisella työntekijällä on ainutlaatuinen ja alati muuttuva elämäntilanne, minkä vuoksi myös tuen on oltava yksilöllistä. Kaikille yhteiset stressinhallinnan vinkit, jumppavideot, ruokaohjeet tai tsemppiviestit ovat sinänsä mukavia, mutta yleiset ohjeet, neuvot tai kampanjat eivät toimi, kun halutaan oikeita kestäviä tuloksia.

Terveyttä ja hyvinvointia on tärkeä edistää kokonaisvaltaisesti erilaisten siiloratkaisujen sijaan. Terveys ja hyvinvointi on kokonaisuus, jossa yhdellä osa-alueella saadut positiiviset vaikutukset heijastuvat laajalle.

Yksilöllisesti työntekijän tarpeisiin suunnitellussa Movendoksen Unik Health Coaching-terveysvalmennuksessa työntekijä saa tukea esimerkiksi elämän- ja stressinhallintaan ja terveellisten elämäntapojen omaksumiseen.

”Ihminen kykenee parhaiten johtamaan omaa terveyttään ja hyvinvointiaan haastavissa elämäntilanteissa, kun hän saa yksilöllistä tukea. ”, Movendos Oy:n asiakkuusjohtaja Paula Mäkeläinen sanoo.

Monien yritysten työntekijät ovat hajallaan eri yksiköissä ja yksilöllisten tukipalvelujen saatavuus vaihtelee. Arvo- ja ratkaisukeskeinen Unik Health Coaching -valmennus vastaa tähän tarpeeseen, koska toteutus tapahtuu kokonaan etänä. Siihen on siis helppo osallistua työtehtävästä ja sijainnista riippumatta.

Valmennus pohjautuu pitkään kokemukseen käyttäytymis- ja terveystieteiden tutkimuskentällä, yhteistyöhön suomalaisten yritysten kanssa ja jo yli tuhanteen yksilölliseen valmennukseen. Yhä useammat tunnetut suomalaisyritykset ovat lähteneet mukaan huomattuaan, millaisia positiivisia vaikutuksia valmennuksen avulla on saatu työkyvyn parantamisessa.

Henkilökohtaiset voimavarat käyttöön valmentajan tuella

Kolmen kuukauden pituiseen Unik Health Coaching-valmennukseen kuuluu viisi tietosuojattua etätapaamiskertaa oman valmentajan kanssa, viestintä ja henkilökohtaisesti räätälöidyt käyttäytymisen muutosta tukevat etätehtävät.

”Ihmisellä on tarve kuulla kuulluksi ja kohdatuksi. Arvo- ja ratkaisukeskeinen henkilökohtainen valmentaja vastaa tähän tarpeeseen. Muutoksen tarvetta lähestytään ihmisen omasta näkökulmasta. Työntekijää autetaan oivaltamaan omaan elämäntilanteeseen vaikuttavia seikkoja sekä löytämään uusia toimintamalleja hyvin konkreettisilla tavoilla”, Mäkeläinen kuvailee.

Haitallisten ajattelumallien korvaaminen myönteisillä auttaa tekemään arjessa omaa hyvinvointia edistäviä valintoja. Myönteiset muutokset kertautuvat muilla elämän osa-alueilla.

Ihmisen kohtaaminen sitouttaa ja tuo tuloksia

Movendos seuraa valmennusten tuloksia laajasti. Yli tuhannesta valmennuksesta kerättyjen tietojen pohjalta valmennuksen on havaittu edistävän palautumista, stressinhallintaa, työkykyä, työtyytyväisyyttä, liikunnallisuutta ja terveellisiä ruokailutottumuksia sekä vähentävän koettua stressiä. Alla olevassa esimerkkikuvassa näkyy valmennuksen aikana tapahtunut muutos eri osa-alueilla (336 henkilöä vuosina 2018-2019).

Yli 98 % valmennettavista sitoutuu valmennukseen. Pysyviä tuloksia tuovan valmennuksen tärkeimmät osatekijät ovat yksilölähtöisyys, oikea ajoitus ja lähestymistapa, kokonaisvaltaisuus, matala osallistumiskynnys sekä valmentajan pätevyys.

”Joustavan ja mahdollisimman varhaisen vaiheen valmennuksen avulla voidaan parhaimmillaan välttää työntekijän joutuminen työkyvyttömyyseläkkeelle”, sanoo Mäkeläinen.

Työkyvyttömyyden kustannuksia vastaavalla summalla pystyy kattamaan ennaltaehkäisevän terveys- ja hyvinvointivalmennuksen lähes 500 työntekijälle.

Tutustu Movendoksen uuteen valmennussivustoon ja kattavaan tulosraporttiin täältä: unik.movendos.com

Teksti: HR viesti / Merja Maukonen
Kuvat: Movendos

Julkaistu: 08/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.