Johtaminen
Koulutus
Tiimit
Valmennus

Coaching lopullisen läpimurron kynnyksellä?

Coaching on edennyt one-on-one-sessioista tiimi- ja ryhmäkeskeisemmäksi tavaksi hallita muutosta

artikkelikuva: Coaching lopullisen läpimurron kynnyksellä?

Coaching on saanut viime vuosina jalansijaa suomalaisissa organisaatioissa – etenkin niissä, jotka tähtäävät työntekijöidensä ammatilliseen kasvuun. Coachingin kautta on mahdollista oppia fokusoimaan omaa ajattelua ja toimintaa sekä asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita.

Tyypillisesti coaching antaa välineitä omissa rooleissa kasvamiseen ja tarjoaa inspiraatiota eri tavoin. Tällöin coach (valmentaja) auttaa valmennettavaa ihmisenä ja yksilönä hyödyntämään koko nykyisen ja käyttämättömän potentiaalinsa.

Ideana on, että kun valmennettava saavuttaa – tai ylittää – omat tavoitteensa, hän voi auttaa koko organisaatiotaan menestymään. Yritykset ovat huomanneet coachingin tehon aina siinä määrin, että nyt monella organisaatiolla on oma in-house coach.

Jokamiehen laji?

Suomen Coaching-yhdistys on jäsenmäärältään Suomen suurin coachingia ja valmentavaa otetta kehittävä ja ammatista tiedottava yhdistys (n. 300 jäsentä). Yhdistyksen puheenjohtaja Annele Aarni-Wiklund kertoo, että coaching oli alun perin yritysten johtoportaan heiniä, mutta ajan myötä on nähty coachingin demokratisointi.

”Coaching kuuluu kaikille. Etenkin eri elämäntilanteissa coachingista voi olla hyötyä kenelle tahansa meistä, sillä se auttaa selkeyttämään omaa ajattelua ja optimoimaan ajankäyttöä.” Luonnollisesti nämä ovat oppeja, joista on apua sekä konsernijohtajalle, joka miettii kiperää fuusiota, ja kiireen kalvamalle asiantuntijalle, jota valvottaa koliikkivauva.

Toinen ajan saatossa tapahtunut muutos koskee coaching-asetelmaa. Perinteisesti coach ja valmennettava kohtaavat one-on-one-tilanteessa, mutta erilaiset tiimi/ryhmä-coachaukset ovat jatkuvasti kasvattaneet suosiotaan, tietää Aarni-Wiklund.

”Esimerkiksi erilaisissa muutostilanteissa voi olla hedelmällistä, että avaintiimit käyvät coaching-sessioissa. Näin varmistetaan, että kaikki ovat samalla sivulla”, hän lisää.

Coaching tuo tehoja ja mielenrauhaa

Coachingin hyödyt yksilötasolla liittyvät usein tehokkuuden, sitoutumisen, motivaation ja työtyytyväisyyden kasvuun. Lisäksi coachingin vaikutuksesta voidaan saada keskittyneempiä, seesteisempiä työntekijöitä, jolloin erilaiset ristiriitatilanteet vähenevät.

Yrityksen näkövinkkelistä coaching tyypillisesti kasvattaa tuottavuutta, laatua ja tulosta – ja kun työntekijä hymyilee, asiakaskin myhäilee tyytyväisenä.

Aarni-Wiklundin mukaan coaching auttaa myös purkamaan työpaikoille hyvin tyypillisiä miinoja, jotka usein liittyvät siihen, koetaanko jokin asia reiluksi vai ei. ”Epäoikeudenmukaisuutta kohdannut työntekijä saattaa kihistä ja valittaa aikansa ja lopuksi räjähtää. Coach voi auttaa purkamaan miinan etukäteen.”

Coach joka lähtöön

ICF Finland on ammatticoachien yhdistys, joka on samalla USA:sta lähtöisin olevan Internation Coaching Federationin Suomen osasto. ICF on maailman suurin ammatticoachien järjestö. Sillä on globaalisti noin 40 000 jäsentä ympäri maailmaa; Suomen jaostossa on yli 200 ammatticoachia jäsenenä.

Ammattimaisuus on ICF Finlandin ydinasia ja siksi globaali coachien sertifiointijärjestelmä ja coach-koulujen akkreditointijärjestelmä ovat toiminnan ytimessä.

”Ne varmistavat coachingin laadun asiakkaille”, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Heli Backman.

Backman tietää, että coaching-kentällä esiintyy kokonainen etuliitteiden viidakko – esimerkiksi Business-, Life-, Executive- ja Leadership-coacheja löytyy – mutta tämä ei ole niin rajoittava asia kuin voisi kuvitella.

”Coachingin perussääntö on, että valmennettava tuo aiheen”, Backman toteaa ja lisää, että raja esimerkiksi työelämän ja henkilökohtaisen elämä välillä on tänä päivänä jo niin häilyvä, että puheenaiheet voivat vaihdella hyvinkin paljon.

Hämmennystä voi tittelien lisäksi tuoda myös käsite asiakkaasta. Backman muistuttaa, että tyypillisesti liike-elämässä yritys ostaa coaching-palvelua esimerkiksi johtoryhmälle tai tietyille asiantuntijoille ja yritys on silloin se maksava asiakas.

Luottamus eka, luottamus vika

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yritys saisi mitään seikkaperäisiä raportteja siitä, mitä sessioissa tapahtuu – keskustelut ovat luottamuksellisia ja kahdenkeskisiä.

”Aika usein yritys ja valmennettava määrittävät coachingin tavoitteet yhdessä coachin kanssa ennen prosessin alkamista”, lisää Backman.

Coaching-prosessien kesto vaihtelee: yksilö-coachingin puolella sessiot kestävät tyypillisesti noin 3–4 kuukautta (coaching-sessio pari kertaa kuukaudessa). Ryhmä-coaching-prosessin tavallinen kesto taas on puolisen vuotta (coaching-sessio kerran kuussa).

Ruutia reflektoinnista

EMCC Finland osa kansainvälistä coachingin, mentoroinnin ja supervisionin edistämiseen keskittyvää organisaatiota, jolla on vahva jalansija Euroopassa. EMCC Finlandin jäsenkuntaan kuuluu mm. ammatticoacheja, organisaation sisäisiä coacheja, henkilöstönkehittämisen ammattilaisia, mentoreita ja coach supervisoreita.

EMCC:n akkreditoima coach on läpikäynyt tarkan arviointiprosessin, jossa korostuu coach-kokemuksen lisäksi kyky reflektoida osaamistaan, toteaa puheenjohtaja Christel Berghäll EMCC Finlandista. Berghäll pitää reflektointia keskeisenä oppimisen kannalta: coachin kehityspolkuun kuuluu, että hän jatkuvasti käy läpi kokemaansa ja miettii, mitä on oppinut työstään sekä myös itsestään.

”Coach supervisor auttaa coacheja syventämään reflektointiaan ja oppimistaan”, Berghäll toteaa.

Valmentava malli valtaa alaa

Myös Berghällin mukaan coachingin kenttä puskee nyt monimuotoista versoa: tiimi/ryhmä/vertais-coaching osoittaa, että valmentavalle otteelle on käyttöä hyvin erilaisissa tilanteissa.

”Organisaatioiden muutostilanteiden yhteydessä on työntekijöille tarjottu monimuotoisia coaching-palveluja hyvin tuloksin”, hän tietää.

Berghäll kuitenkin muistuttaa, että välillä coachingin idea ymmärretään väärin: ”Coach ei anna valmiita vastauksia vaan auttaa valmennettavaa löytämään omat vastauksensa asettamiinsa kysymyksiin.”

Coaching yksi vaihtoehto muiden joukossa

Coachingin tulevaisuutta yhdistysten vetäjät pitävät hyvänä. Kymmenen vuotta alalla toiminut Annele Aarni-Wiklund Suomen Coaching-yhdistyksestä pohtii, että coaching voi potentiaalisesti vallata alaa työnohjaukselta.

”Työnohjausprosessi kestää tyypillisesti vuoden tai kaksi, mutta coachingia voi tilata vaikkapa vain yhden session, tarpeen mukaan.”

Aarni-Wiklundin mukaan suomalaiset eivät ole erityisesti terapiakansaa, mutta coachingissa sen sijaan on jotain sellaista, jolle kansa voisi hyvinkin lämmitä:

”Oma coach voisi kiinnostaa monia, jahka tietoisuus vielä nousee. Nykyisellään coaching on paljolti käyttämätön voimavara”, hän arvioi ja lisää, että toki myös työnohjauksella ja terapialla on paikkansa tulevaisuudessa.

Sisäänrakennettuna valmentava johtaminen?

Heli Backman ICF Finlandista on samoilla linjoilla: coachingille on kasvava tilaus työelämässä.

”Valmentava johtaminen on jo käsite meilläkin – ja tulevaisuudessa sanan "valmentava" voi aivan hyvin poistaa, koska kaikki hyvä johtaminen sisältää valmentavaa otetta joka tapauksessa”, hän ennustaa.

Toinen ennuste liittyy tiimi-coachauksen läpimurtoon: Backmanin mukaan olemme nyt tilanteessa, jossa tiimit muodostuvat ja hajaantuvat ennätysvauhdilla – mutta ei aina ilman kipua ja kitkaa.

”Kun menemme kohti itseohjautuvampaa työkulttuuria, tarvitaan työpaikoilla koko ajan enemmän coaching-mindsettiä.”

Kahden raiteen coachit

Myös Christel Berghäll EMCC Finlandista katsoo, että coaching on saanut juurensa hyvin suomalaiseen multaan. ”Valveutuneet ostajat ovat selvästi löytäneet coachingin eli jalansija on saavutettu”, hän toteaa.

Berghäll uskoo, että jatkossakin coaching kehittyy ”kahta raidetta” pitkin: on organisaatioiden ulkopuolisia ammatticoacheja ja sitten in-house coacheja.

”Esimerkiksi linjaesimies tai henkilöstönkehittämisammattilainen saattaa kouluttautua organisaation omaksi coachiksi”, hän tietää.

Kolmen coaching-järjestön puheenjohtajat uskovat, että mikäli coaching mielii nousta koko kansan jutuksi, sen täytyy pitää huolta laadusta ja luottamuksesta. Alalla on ”villejä” coacheja, joilla ei ole mitään alaan liittyvää koulutusta – eikä tarvita kuin yksi mätä omena värittämään mielikuva koko ammattikunnasta hyvinkin kielteiseksi.

Valmentajaa valitessa kannattaa siis kysellä referenssien perään – ja tietysti varmistaa, että kemiat toimivat. Coachin ja coachattavan dialogi rullaa paljon paremmin, jos kaksikko on samalla aaltopituudella.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Pixabay

Mitä mieltä olit artikkelista?

Seuraa HR viesti




Seuraa HR viesti
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »