Johtaminen

Nuoret ammattilaiset arvostavat pehmeätä johtamista

Moni esimies kokee nuorten milleniaalien tai niin sanotun Y-sukupolven työntekijöiden johtamisen hankalaksi, sillä nuoret ammattilaiset haastavat perinteiset johtamisen mallit ja vaativat esimiehiltään asioita, joihin nämä eivät välttämättä ole valmistautuneet.

"Nykyiset milleniaalit ovat eläneet maailmassa, joka on ollut jollakin tavoin vanhempaa parempi, esimerkiksi johtaminen on muuttunut ihmisläheisemmäksi. Tähän korkeampaan lähtötasoon verrattuna vaaditaan nykyisiltä johtajilta aiempaa paljon enemmän valmiuksia", toteaa aTalent Recruitingin toimitusjohtaja Niklas Huotari.

Yritys toteutti vuonna 2018 avoimen tutkimuksen, jossa selvitettiin nuorten ammattilaisten ajatuksia rekrytoinnista ja johtamisesta. Toukokuussa 2019 julkaistiin selvitys Nuorten ammattilaisten johtaminen, joka on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta.

Suuntaviittoja parempaan johtamiseen
"Jos johtaja haluaa saada nuoremman ikäpolven antamaan parastaan, niin tutkimuksen esiin nostamia asioita kannattaa huomioida. Ihmiset eivät toimi parhaimmillaan, jos nämä asiat eivät ole kunnossa", Huotari sanoo.

Tutkimus tiivistää tulokset kymmeneen peruspilariin ja esimiestyön teemaan, joita nuoret ammattilaiset toivovat esimiehiltään.

Nuoret ammattilaiset toivovat esimiehiltään hyviä kommunikaatiotaitoja, empatiakykyä ja aitoa halua auttaa heitä menestymään. Hyvä johtaja auttaa alaisiaan tarjoamalla tukea ja rakentavaa palautetta. Hän on aktiivisesti läsnä alaistensa arjessa ja on helposti tavoitettavissa tarvittaessa.

Ennen kaikkea nuoret ammattilaiset haluavat esimiehen, joka luottaa alaistensa osaamiseen ja kykyyn toimia yrityksen etujen mukaisesti. Hyvä esimies antaa alaisilleen vastuuta ja vapauden toteuttaa työnsä parhaaksi katsomallaan tavalla ilman mikromanageerausta.

Hyvät kommunikaatiotaidot kärjessä
Kaikkein toivotuimmaksi esimiestaidoksi kyselyssä nousevat hyvät kommunikaatiotaidot. Hyvä johtaja osaa kuunnella alaisiaan ja on aidosti kiinnostunut heidän hyvinvoinnistaan, mielipiteistään ja kehitysideoistaan.

Kuuntelemalla työntekijöitään hyvä esimies osallistaa heidät yrityksen päätöksentekoon ja rakentaa luottamuksellisen suhteen, jossa työntekijä ei pelkää kertoa esimiehelleen vaikeistakaan asioista. Hyvässä työpaikassa kuunteleminen on osa kulttuuria eikä vaadi erillisiä prosesseja. Alaisten kuuntelemisen lisäksi hyvä esimies jakaa avoimesti tietoa yrityksen suunnasta ja johtoryhmän asettamista tavoitteista.

Nuoret ammattilaiset toivovat esimiehiltään myös kannustavaa otetta johtamistyöhön. Työntekijöiden painostaminen ja epärealististen tavoitteiden asettaminen voi johtaa motivaation laskuun ja korkeaan henkilöstön vaihtuvuuteen.

Esimiehen ei kuitenkaan tule päästää alaisiaan liian helpolla. Taitava johtaja kannustaa alaisiaan haastamaan itsensä ja ottamaan enemmän vastuuta. Hän ymmärtää, että virheiden tekeminen etenkin uran alkuvaiheessa on luonnollista. Virheistä ei tulisikaan rangaista. Sen sijaan niistä pyritään oppimaan yhdessä.

Avoin ja rehellinen palaute
Tutkimuksen vastaajien mukaan hyvä johtaja antaa palautetta avoimesti ja rehellisesti. Hän ei peittele tai kaunistele sanojaan, vaan sanoo asiat suoraan. Nuorten ammattilaisten mukaan palautteen pääasiallinen tehtävä on auttaa heitä kehittymään alansa ammattilaisena.

Positiivisella palautteella osoitetaan työntekijän onnistumiset ja rakentavalla palautteella kerrotaan mitä alueita kehittää jatkossa. Taitava johtaja osaa myös pyytää palautetta itselleen.

Hyvän esimiestyön neljäs peruspilari on alaisten tukeminen ja ohjaaminen. Hyvän johtajan tulee haluta alaistensa onnistuvan. Tutkimuksen vastaajat rinnastivat hyvän johtajan valmentajaan, jonka tärkein tehtävä on auttaa alaisiaan onnistumaan.

Vastuun ja vapauden jakaminen on tärkeä peruspilari. Hyvä esimies asettaa tavoitteet yhdessä työntekijöiden kanssa, jakaa vastuuta ja antaa alaisilleen vapauden toteuttaa työnsä parhaaksi katsomallaan tavalla, kunhan työntekijä täyttää yhdessä asetetut tavoitteet.

Molemminpuolinen luottamus on myös tärkeä tekijä. Hyvän johtajan odotetaan luottavan alaistensa kykyyn toimia yrityksen etujen ja arvojen mukaisesti parhaaksi kokemallaan tavalla. Alaisten pitää myös pystyä luottamaan siihen, ettei esimies käytä saamaansa luottamuksellista palautetta heitä vastaan.

Hyvä johtaja on läsnä alaistensa arjessa huolimatta organisaation koosta. Hyvä esimies tunnistaa, kun työntekijä ei enää opi uutta nykyisessä tehtävässään ja tarjoaa tälle uusia haasteita. Jatkuva henkilökohtainen kehittyminen onkin yksi nuorten ammattilaisten tärkeimmistä kriteereistä hyvälle johtamiselle.

Teksti: Jari Peltoranta
Kuva:123RF

Julkaistu: 06/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.