Hyvinvointi

Vain joka viides yritys huolehtii hyvin työturvallisuudesta

Erityisesti esimiesten asenne vaikuttaa siihen, miten riskejä hallitaan

Suomessa tapahtuu vuosittain noin 130 000 työtapaturmaa

Työturvallisuuden merkitys tiedostetaan parhaiten rakennuksilla ja raskaassa teollisuudessa. Eniten parannettavaa on asenteissa.

Suomalaisyritykset huolehtivat työntekijöidensä turvallisuudesta vaihtelevasti. Safetumin tuore työturvallisuuden vuositilasto osoittaa, että vain joka viides yritys huolehtii työturvallisuudesta hyvin.

Työturvallisuuteen ja pelastusturvallisuuteen erikoistuneen Safetumin riskipäällikkö Miko Kortesalo kertoo, että työturvallisuuden tilanne on suomalaisissa yrityksissä hyvin samansuuntainen kuin aiempina vuosina. Erojakin on.

”Meidän tilastoista näkee, että kahden vuoden seurantajakson aikana yrityksen aktiivisuus puuttua havaittuihin riskeihin on hieman heikentynyt. Käytännössä kyse on siitä, että viime vuoden lopussa on ollut enemmän käsittelemättä jääneitä turvallisuushavaintoja kuin aikaisempina vuosina.”

Työturvallisuuden vuositilasto 2018 osoittaa, että kulku- ja poistumisteihin sekä koneisiin ja laitteisiin liittyvät riskit heikentävät työturvallisuutta eniten. Nämä riskit muodostivat yli puolet (52 %) kaikista yritysten tekemistä turvallisuushavainnoista. Tilasto perustuu noin 350 yrityksen ilmoittamiin turvallisuushavaintoihin.

”On ilahduttavaa, että entistä useampi yritys kerää turvallisuushavaintoja ja käsittelee niitä. Monessa yrityksessä turvallisuushavaintojen ilmoittaminen on saatu aidosti osaksi jokapäiväistä työtä”, kertoo Safetumin johtava turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin.

Jurvelinin mukaan työturvallisuuden merkitys tiedostetaan tällä hetkellä parhaiten raskaassa teollisuudessa sekä rakennusteollisuudessa. Konepajoilla ja paperiteollisuudessa tapaturmien riskit näkyvät selkeämmin kuin vaikka asiantuntijatyössä.

Jokainen työtapaturma on turha

Safetumin näkemyksen mukaan jokainen työtapaturma on turha. Kun riskit havaitaan työpaikoilla ajoissa ja niihin tartutaan, tapaturmia ei pääse syntymään. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus kertoa eteenpäin havaitsemistaan turvallisuusriskeistä. Olennaista on, että niihin tartutaan ripeästi.

”Kyse on pitkälti asenteista. Erityisesti johdon asenne vaikuttaa hurjan paljon siihen, miten riskejä hallitaan”, Tuomas Jurvelin sanoo.

”Jokaisen yrityksen tavoitteena pitäisi olla nolla tapaturmaa. Se saattaa kuulostaa mahdottomalta, mutta sitä se ei ole. Suomessa on jo paljon yrityksiä jotka pystyvät siihen. Ensin yrityksen pitää kuitenkin määrittää realistiset kehitysaskeleet sille, miten se voi saavuttaa tavoitteen.”

Työtapaturmattomaan Suomeen on vielä matkaa. Suomessa korvataan vuosittain noin 130 000 palkansaajille tapahtunutta työtapaturmaa. Työtapaturmien todellinen määrä on kuitenkin tätä suurempi. Sosiaali- ja terveysministeriö on laskenut, että työtapaturmien takia menetetty työpanos maksaa 2–2,5 miljardia euroa vuodessa.

Työterveyslaitoksen muutamia vuosia vanhan arvion mukaan yksi työtapaturma aiheuttaa työnantajalle keskimäärin 6 000 euron kustannukset. Jos työntekijä liukastuu työpaikan oven edessä ja murtaa kätensä, hän saattaa olla sairauslomalla kuukauden tai pahimmillaan kaksi. Tällöin kustannukset nousevat moninkertaisiksi.

Käytävällä oleva tavara voi estää pelastautumisen

Safetumin tilastot paljastavat, että palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvien turvallisuushavaintojen määrä on kasvanut. Nyt niitä oli joka neljäs (26 %) kaikista havainnoista, kun vuotta aikaisemmin joka viides (21 %) havainto liittyi palo- ja pelastusturvallisuuteen.

”Siihen liittyy paljon asioita, joihin on helppo vaikuttaa. Palovaroittimet ja alkusammutuslaitteet pitää tarkistaa ja huoltaa säännöllisesti. Lisäksi kannattaa muistaa, että käytävillä ja poistumisteillä ei saa säilyttää tavaroita. Tavara voi kiihdyttää palon leviämistä, vaikeuttaa palon sammuttamista tai pahimmassa tapauksessa estää pelastautumisen”, Tuomas Jurvelin sanoo.

Uhka- ja väkivaltatilanteiden osuus oli vähentynyt vuoteen 2017 verrattuna. Uhkaavia tilanteita on ollut eniten hoiva-alalla ja opetustoimessa. Lähes aina uhka tulee asiakkaalta.

”Tapausmäärät eivät ole kuitenkaan vähentyneet, vaan niiden määrä on pysynyt samana”, riskipäällikkö Miko Kortesalo kertoo.

Lähi- ja perushoitajaliitto Superin mukaan yli 70 prosenttia hoitajista on havainnut tai kokenut työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Tuoreen väitöskirjan mukaan yli 40 prosenttia hoitajista kokee asiakkaiden väkivaltaista käytöstä tai väkivallalla uhkailua lähes päivittäin tai joka viikko. Palvelutaloissa, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa väkivalta, uhkaaminen ja hoitajan haukkuminen on yleisempää kuin kotihoidossa.

Uhka- ja väkivaltatilanteet ovat yleistyneet kaikissa Pohjoismaissa. Suomalaiset hoitajat kohtaavat väkivaltaa ja sen uhkaa useammin kuin pohjoismaiset kollegansa.

Työturvallisuuteen kuuluu uhkien ja tapaturmien lisäksi myös siivous. Työturvallisuuslain mukaan jokaisen työntekijän pitää huolehtia työpaikan järjestyksestä ja siisteydestä.

”Turhan moni ajattelee, että työpaikan siisteys kuuluu siivoojalle. Siksi sähkömies jättää usein työmaalla roskat siivoamatta ja toimistotyöntekijä lattialle kaatuneen kahvin pyyhkimättä”, Kortesalo kertoo.

Teksti: Safetum Oy
Kuva: Pixabay

Julkaistu: 06/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.